Aihearkisto: Rupattelu

Terveisiä patalapputehtaalta

Ennen joulua kävin mikkeliläisessä kirjakaupassa ja siellä oli Taito Uusimaan ja Jaana Vehkasalon kirja Patalappuja tuntuvassa ale-myynnissä. Kirja lähti mukaani, sillä jotain tiesin siitä, kun olin edellisenä talvena katsellut Päivikin blogissa noita ihanuuksia. Kassalla oli kanssani samaan aikaa tuttu rouva. Hän kysyi, minkä kirjan olin ostanut ja näytin. ”Etkö sinä nyt osaa ilman kirjaa tehdä palappuja” oli saamani kommentti. Pikkuisen harmitti.

patalapputehdasLähdin joulun aikaan matkoille, lasten luona kiertelyn jälkeen suuntasin mieheni kanssa ulkomaille. Sen verran kirjasta saamani kommentti ärsytti, että päätin näyttää. Otin kirjan mukaani ja varustauduin puisella virkkuukoukulla lentokonetta varten ja  metallisella perillä oloa varten (puinen ei luista). Pussillinen  pieniä lankanyssyköitä, sellaisia tähelankoja pääsi mukaan. Ne olivat, etupäässä luonnonväreillä värjäämääni karstavillaa tex 140 x 2.

matkallaTässä kuvassa on osa matkalla tekemistäni lapuista. Valitsin kuvaan vain luonnonväreillä värjätyistä langoista virkattuja. Matkan aikana taisin virkata 11 eri mallia, joistakin useamman patalapun.

muutoksiaKaksinkertaiset patalaput kiinnostivat minua eniten, lanka kun oli ohutta. Ne oli kivasti ohjeistettu toiselta puolen eri värisiksi (katso kukka oikealla kahdessa ylläolevassa kuvassa) ja jotkut mallit syntyivät ihan pätkälangoista. Joitakin malleja pikkuisen muutin. Jos olisin tehnyt ohjeenmukaiset kukat tuohon vasemmanpuoleiseen, niin ne olisivat  olisivat haitanneet patalappukäyttöä.

puuvillalangastaMukanani oleet puuvillalangat olivat hieman hempeitä, mutta kauniit patalaput niistä syntyivät – ihan juhlakäyttöön.

kaikenlaista lankaaMinun ei ollut tarkoitus jatkaa patalappujen virkkausta kotona, mutta toisin kävi. Valtavat lankavarastoni mahdollistivat uusia malleja ja  nyt olen oppinut virkkaamaan monenlaista uuttapintarakennetta. Tuossa pyörylässä on hamppu/villalankaa Nepalista.

DSCN3749Minulla 17 erilaista lappumallia tehtynä ja kaksois- ja kolmoiskappaleiden kanssa yli 20 patalappua.  Nämä seitikkiauringot ovat toivottavasti viimeiset, sillä toivon tämän blogikirjoituksen poistavan mokoman koukussa olon.  Mutta ystävät ja tuttavat, kusukaapa minut kylään. ette arvaakkaan mitä saatte tuliaisena.

Palappuja kirjan hintaa olen miettinyt.  Kirja on hyvä, ispiroiva, jopa koukuttava. Mallit on Taito-Uusimaa kerännyt virkkauksen harrastajilta ympäri maata. Ne ovat perinteisiä, kauniita ja käytännöllisiä. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 2012 ja minulla oleva toinen painos 2013. Onko tuon kirjan elinkaari nyt loppu, kun tavallisessa kirjakaupassa myytiin niin halvalla? Kirja lähti mukaani, kun ei juuri mitään maksanut, mutta –  hyviä kirjoja pitäisi olla saatavana vuosikausia.

 

Pieniä asioita suuren juhlan alla

Kaikenlaista pientä olen näprännyt jouluksi. Kun on tarkoitus matkustaa, niin eihän sitä suuria juhlavalmisteluja tarvita.

palalappu1palalappu2Virkkasin ketjusilmukoin pari paksua kaksinkertaista patalappua. Toisen jo hukkasin, missä lie, mutta tämä kolmioin somistettu pääsee nyt kuvaan molemmin puolin.

Hui, hui, kun värit ovat pielessä. Ei luonnonvärein värjätty villalanka tuollaiselta näytä.

ristikkonauhaRistikkonauhan tekemistä olen kuullut sanottavan peukaloinniksi. Sellaista se todella onkin. Nämä tein harjoitellakseni tekniikka, sillä minun on tarkoitus ohjata sen tekemistä kevätpuolella perinnekäsityökerhossa. Ainakin tuon punaisen vien tottupuvun vyöksi.

Nauhojenkin värit ovat pielessä. Tähän väliin kirje tontulle Kotkaan: ”Tule laittamaan tälle uudelle koneelleni se vanha hyvä kuvankäsittelyohjelmasi. Sillä saan värit kohdalleen ja kollaaseja tehtyä ja kaikkea muutakin mukavaa.”

Hankin syksyllä Eija Kosken kirjan Himmeli. Kirjassa on ohje tähteen, jonka olin aina silloin tällöin nähnyt, mutta en osannut sitä tehdä.

himmeliSiinä se tähti nyt on useamman kokoisena ja askeettinen himmeli kaverinaan. Minulla oli vähän ohjeiden luku vaikeuksia, mutta molemmat tulivat suoralta käsin ihan oikein. Mikähän luetun ymmärtämisen katos päässäni kävi. Tähdet ja himmeli ovat tehty järviruokosta. Se on niin kovaa, että appiukolta peritty partaveitsi vain pilkkoi kortta halkaisematta. Oikeassa laidassa näkyvä helmihimmeli on viimevuotinen ja joulutapahtumassa tehty. On muuten roikkunut tuossa koko vuoden. Senkin ohje löytyi tuosta kirjasta.

Sain joululahjaksi jo valkean lyhdyn. Sen tuikkeessa ja kotikuuseen ripustetuin tähtien kera toivotan sinulle rakas lukijani

lyhdynallaRauhallista Joulua ja Onnellista Uuutta Vuotta!

Partiolapaset

Oiskohan tuosta 15 vuotta tai enemmänkin kun neuloin viimeksi partiolapaset. Eihän kynsikäslapaset mitkään kummajaiset ole, mutta tällä tavalla neulottuja en ole muualla nähnyt. Silloin kauan sitten nuori partiojohtaja oli tehnyt tälläiset. Tutkin hänen tumppujaan ja tein samanlaiset omalle pojalleni. Siitä miten tuo tyttö oli lapaset keksinyt näin tehdä en tiedä, eikä hän itsekkään muista. Mutta sen tiesin, että hän muutaman vuoden kuluttua kehitteli mallia käsityöopettajakoulussa lankatöiden opinnoissa ja nyt kertoi minulle tehneen silloin niihin ohjeen. Minulta on turha pyytää ohjetta, se on tuon käsityöopettajan juttu. Ilman ohjetta minä olen nuo tehnyt  15 vuotta sitten ja tällä viikolla, mutta voinhan aina kuviani näyttää.

Nyt minun on aika tehdä uusi erä partiolapasia. Tuo partioharrastus kun on sellainen suvussa kulkeva tapa viettää nuoruuttaan. Näiden lapasten saaja  ja kaksien muidenkin tekolistalla olevien lapasten saajat ovat neljännen polven partiolaisia. Laskin juuri, olisiko suvussamme mahdollista olla viidennen polven partiolainen. Kyllähän se teoriassa saattaisi ollat mahdollista. Isäni vanhemmat asuivat paikkakunnalla missä toimi partio. Heidän olisi pitänyt liittyä siihen 1910 ja painua harrastuksensa kanssa maan alle aina vuoteen 1917 ja kaikenaikaa olla aikuispartiolaisia.

Valmiit lapaset on syytä näyttää ensimmäiseksi. Tässä on juuri ottamani kännykkäkuva. Kävin sen nappaamassa, kun ilta alkoi hämärtyä.

valmiitTein lapaset jämälangoista, joten mitään saman värin kerimistä raitalangassa en periaatteesta harrastanut.

kynsikasTein ihan ensimmäiseksi kynsikkäät. Resori on joka mummon seiskaveikkaa  ja kämmenosuus woolia. Lisäsin jokun silmukan kämmeneeseen.

silmukatNoukin resorin viimeiseltä kerrokseta silmukat. Silmukoita on samanverran kuin ranteessa. Työnsin kynsikäskämmenen resorin sisään ja neuloin  lapaset. Pukemisaukko on kämmenen päällä, ja sen reunat virkkasin kiinteiden ketjusilmukoiden takareunaa. Lisäsin muutaman silmukan molemmissa laidoissa, jotta aukko antaa riittävästi periksi. Kirjoneuleosuuden ajattelin lämmittävän sormien päitä.

kokokasiLapaset on tehty noin 12-vuotiaalle, joten minun kämmeni on niihin liian iso. Ei ollut parempaa mannekiinia kuvauksiin, joten näiden minun ottamien kuvien vasemmasta kädestäni taytyy kelvata.

Kyllä nuo talvenpakkasissa lämmittävät,  eikä tuo luonnon indigolla värjätty lankani näytä yhtään riitelevän Novitan desinglangan kanssa.

peukalo lapasessaPartiossa tehdään kaikenlaista kivaa, eikä aina peukalon käyttö ole kovin tarpeellista. Näin se pysyy lämpimänä.

kokokasipaljaanaMutta kun nuotiota menee sytyttämään talvipakkasella tai joutuu käyttämään puukkoa, niin kaikkien sormien on hyvä olla käyttövalmiina. Tämän mallisissa kynsikäslapasissa on se hyvä puoli, että lapanen siirtyy kokonaan syrjään ranteeseen, eikä häiritse läpättämällä tärkeitä puuhia.

 

Lapasia vintillä

Kävin katsomassa miltä tässä artikkelissa esittelemäni kintaat näyttivät Kenkäveron vintillä. Sieltähän ne löytyivät tuhannen ja yhden lapasen joukosta. Vintillä oli hämärää, joten kuvat ovat hieman tummia ja väritkin hakusessa. Minulla ei ole nyt hyvää kuvienkäsittelyohjelmaa tällä tietokoneella, jotta voisin tilannetta helpottaa.

myytavien joukossavarit

Löydätkö tästä kuvasta lapaseni?  Kuvassa on vain punainen pää seinällisestä lapsia, jotka syksyllä myydään  ja tulot käytetään käsityökoulujen vapaaoppilaspaikkoihin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

tarinaseinaTällä seinällä ovat kolmet minun virkkaamani lapaset nimellä varustettuna. Olin ylpeä. Kun sitten hetken päästä näin näyttelystä vastaavan työtekijän ja kiitin lapasteni noususta tuolle seinälle. Hän  palautti minut maan pinnalle ja sanoi että sen seinän lapasten mukana oli tarina, joka nyt oli kirjoitettu nimilappuun. Jaa-a, tarinat on kova juttu!

ryijyvaritKaikkein ihastuttavin on tämä ryijy. Sen yhteydessä oleva tarina kertoo hävinneiden sormikkaiden ja lapasten huolehtijasta. Ryijy on jo tosi iso ja yhä vain kasvaa. Kannattaa käydä katsomassa. Aloin etsiä ryijystä, josko sieltä löytyisi minun laaatikossani oleville parittomille hanskoille se vasemman käden lämmitin.  Etenkin sormikkaani joutuvat hyvin usein parittomiksi.

En tullut ottaneeksi kuvaa seinälle tyylitellystä Suomen kartasta. Siihen on vedetty viiva lapasesta mallin kotipaikkakunnalle.  Eipä hätiä, pystyn kuvan linkittämään, joten katso täältä. Sukupolvien silmukat kirjan sukkia on pyydetty ensi kesäksi tuonne Kenkäveron aitan vintille. Silloin pitää Suomen kartan saada vanhat rajat mukaan. Katsotaan nyt, eiköhän tuo järjesty.

 

 

 

 

 

 

 

Sukupolvien silmukat – kirjan julkistaminen

Tuossa aikaisemmassa postauksessa kerroin, että olen ollut mukana kirjoittamassa kirjaa Sukupolvien silmukat. Kirjaan on koottu yli 40 mallia, jotka kaikki ovat menetetyn Karjalan alueelta. Niitä on kerätty museoista, arkistoista ja yksityishenkilöiltä.

Julkistamme kirjan Karjalaisilla kesäjuhlilla Lappeenrannassa 14.6. klo 10 Kimpisen koululla Pohjolank. 23, missä myös myymme kirjaa  myyntipaikassa 14. Signeeratun krjan hinta torilla on 35 €. Maahenki on antanut sen ohjehinnaksi 38.50 €. Nettikaupat myyvät sitä pienemmällä rahalla kuin me.

Käyntiohje järjestäjien taholta julkistamistilaisuuden paikkaan on:

Luokka on pääovesta oikeaan siipeen portaan muutamia askelmia alaspäin pohjakerroksessa heti portaiden vastapäätä (numero A004).

Olette kaikki tervetulleita!

Mikään postaus ei voi olla ilman kuvaa, joten etsin tähän muutamia. Olen mökillä ja kirjoittelen tätä mieheni koneella, mutta kyllä täällä joitakin kuvia pitäisi olla viime kesältä

jaakkiman pullukatTämä kuva laiturin kunniaksi. Saimme sen nimittäin kahdestaan mieheni kanssa eilen paikoilleen. Nyt kesä voi kunnolla alkaa, kun pääsen helposti uimaan.  Lapaset ovat ketjuvirkkaamiani Jaakkiman pullukoita. Löytyvät kirjasta.

kantapaat_pieniEi näytä löytyvän kuin virkkauksieni kuvia, toki kirjassa on neljä neulettakin minulta, mutta niistä otetut kuvat ovat  kotona. Yllä olevassa kuvassa on mienkiintoisia virkattuja kantapäitä. Punaisella kirjotun sukan kantapään ohje on kirjassa, mutta tuossa sinisessä olevaa ja minun kehittelemää lappukantapäätä sieltä ei löydy, sukkakin on vain kuvana. Ohjeen voin joskus laittaa tänne blogiin.

pikkuvarpaatTässä viimeisessä kuvassa on pienet varpaat seinällä. Nämäkin sukat ovat mukana vain kuvana, mutta niissä on Kansallismuseossa  Raudusta peräisin olevien lapasten kuviomalli.  Nuo lapaset ovat mukana kirjassa,