Paloittelimme Ukkolassa lokakuussa oikein joukolla vanhoja villavaatteita. Kun saan muiden valmiit työt kuvattavaksi, niin laitan niitä kudontapiirin blogiin, mutta tässä ensimakua minun töistäni. Minulla on ollut äidiltäni jäänyt vielä hyväkuntoinen villatakki, mutta minulle auttamattoman pieni, karitsanvillaa ja angoraa. Pesin takin koneessa 40 asteessa ja leikkelin aika ronskisti asusteiksi, ja vielä jäi tikkuja johonkin toiseen työhön. Kirjontaan käytin virolaista meleerattua kaksisäikeistä villalankaa. Hieman heikkoa se oli ompeluun, katkeili, mutta noista liukuvaksi kehrätyistä langoista on kiva keriä värit erilleen ja käyttää niitä sitten saman asun koristeluun, näin saa sopivia väriyhdistelmiä. Virkkaukset tein samalla langalla kaksinkertaisena. Tässä kuvat lopputuloksesta
.
Kuvausta varten laitoin virolaiselta sepältä ostamani rautasoljen kauluriin, nyt kun lähden Martin markkinoille, niin yritän etsiä tuon tilalle taotut hakasoljet, sillä tuon viikinkimallisen soljen käyttö on liian hankalaa. Halusin säilyttää mahdollisimman paljon villatakin rakenteita, siksi myssyssä on tallella nappilista, kylläkin kiinniommeltuna. Villakirjonnassa käytin vain linnunsilmäpistoin tehtyjä kukkasia, pienissä kukkasissa on yksisolmupisto keskellä ja isommissa vähän useampi ja varsipistoin tehty rinkula. Osat on liitetty yhteen tavallisin pykäpistoin ja kaulurin virkkaus lähtee villalangalla tehdyistä yliluontipistoista. Asusteet on pesty uudelleen 40 asteessa, sen jälkeen kun kaikki kiinnitykset ja kirjailut olivat valmiina.
Tämän laukun taas tein tekniikkamalliksi kudontaystävilleni, olinhan käynyt Virossa opissa. Alkukohtana on 60 asteisessa pesussa pesty isäni kulunut villatakki. Ensimmäisessä kuvassa on laukun eli villatakin alkuperäistä taskua koristeltu pellavatilkulla, joka on harsimisen jälkeen kiinnitetty neulahuovutuksella. Myös kaiki ompeleet ovat peitetty huovuttamalla päälle villaa ja sangassa kaksinkertaista karstavillalankaa. Kaikki koristeet on neulahuovutettu, paitsi muutamat linnunsilmäpistoin tehdyt kukkaset. Suuaukkoa on kiristetty virkkaamalla, joka taas lähtee yliluontipistoista. Valmistumisen jälkeen laukku on pesty 40 asteessa, mutta se joutuu vielä uudelleen pesukoneeseen. Sillä katsohan tarkkaan jälkimmäistä kuvaa. Sauma beesin ja vihreä villan välillä on tullut esiin oikeassa laidassa, kun neulavuovutus on pesussa ratkennut. Uutta villaa vain tikuttaen päälle ja uudelleen koneeseen. Tosin laukusta puutuu vielä nappikin, mutta lenksu on.
Tämä on tavattoman hauskaa puuhaa etenkin pienessä ryhmässä tehden. Siinä ideat sinkoilevat ja suunnitelmat pursuavat, ja missään ei tarvitse olla pikkutarkka ja varovainen. Ronskisti vaan kiinni sakseihin, parsinneulaan ja villalankaan sekä huovutusneulaan ja villaan, ja uutta syntyy.
Kylläpä punaisesta villatakista on saanut monta erilaista asiaa. Kirjomalla ja virkkaamalla saa mukavia koristeita aikaiseksi. Oikein kivoja.
Ja minä pöhkö olen polttanut kaikki väärin pesemäni villavaatteet, ei ole tullut mieleenkään että niistä olisi voinut tehdä noin kauniita asusteita ja laukkuja. Aivan ihania!
Juu ei kannata heitellä vaatteita ainakaan heti pois. Kivaa olet saanut aikaiseksi vanhasta 🙂
Kiitos ideasta.
Ooohh miten upeita käsitöitä. Tuo laukkukin on aivan huippu.
Mahtavan kauniita asusteita on syntynyt:)
Voi että on kauniita! Arvaa harmittaako, kun tänään just vein pelastusarmeijan kirppikselle mm. yhden siskon vanhan villatakin. Se olisi huopunut hienosti, kun oli angoraa mukana. Pitääkö nyt mennä ostamaan se sieltä pois? Että olinkin noin hölmö ja ajattelematon.
Ihania kierrätystöitä! Miulla on kassillinen vanhoja neuleita odottamassa juuri tuota. Huoh! Koskahan saan aikaiseksi. Tosin nyt siun työt nähtyäni innostuin taas lisää…
Suuret kiitokset teille kaikille, jotka olette niin myönteisesti kommentoineet äitini takin uutta elämää. Se myös ilahduttaa, että olen saanut teistä joitakin innostumaan villapaitojen leikkelystä, se on tosi hauskaa puuhaa.
Upeita tuunauksia! Tekemäsi kirjailut näyttävät hyvältä huopuneen punaisen villan kanssa. 🙂
Miullakin on tuolla jokunen vanha koinsyömä villatakki, joita olen säästellyt huovuttaakseni ne pesukoneessa. Kiitos vinkistä, jospa minäkin niistä jotain saisin aikaiseksi joskus.
Kiitos kun kävit kommentoimassa 🙂
Keskeneräiset on suurin osa kouluhommia, joten ne on kyllä tehtävä, piankin, mutta en aio stressata niistä liikaa.
Keskiaikamarkkinoillahan yleensä on ollut saippuankeittoa ainakin ja yhden koulustamme valmistuneen lopputyössä, joka kertoi saippuasta, oli saippuankeittäjän nimikin mainittu, kun kirjoitaja oli ollu hänellä opisssa.
Opinnäytetyö löytyy netistä ja on muutenkin mielenkiintoinen jos saippua kiinnostaa.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14818/Saippuan%20valmistuksen%20eri%20menetelmat%20ja%20niiden%20ohjauksellisuus.pdf?sequence=1
Ukkolan Viron retken kuvia oli muuten hauska katsella, oli varmasti mukava reissu 🙂
Kiitos Heli
Kävin jo vilkaisemassa tuota opinnäytetyötä. Näyttää ihan siltä että senkin avulla pääsisi homman alkuun.
Ukkolan matka oli todella kiva.
Aivan upeita töitä olet työstänyt, onnitteluni. Sain tästä idean, sillä äidiltäni jäi perintönä niin monia neuleita. Ne eivät kaikki ole minulle sopivia, mutta en millään pysty heittämään niitä pois. Nyt tiedän mitä niillä teen, huovutan ja tyästän niitä uudelleen. Äiti varmaan katselee sieltä jostakin mitä hänen käsitöistä syntyy. Kiitos paljon!