Kävin eilen kirjastossa käsityöhyllyllä ja mieleeni tuli etsiä kinnasneulonnasta jotain. Kun mitään en löytänyt, niin kysyin neuvonnasta ja minulle haettiin kaksi kirjaa varastosta.
Toinen on Aho, Hellevuo, Niemi, Lankatöitä omin käsin, WSOY 1979 ja toinen työväen sivistysliiton kurssiopas: Solvala, Kansanomaisia käsityötapoja 1980. Kinnasneulatekniikka niissä oli esitetty samalla tavalla kuin Internetixissä . Tuollaisten ohjeiden mukaanhan en aikoinani tekniikkaa oppinut. Mutta kirjoissa olikin muuta mukavaa.
Solvalan kurssioppaassa oli kaavakuva kinnasneulalla tehtävästä sukasta. Todellinen löytö! Tuota pitää kokeilla.
Ihmettelin miksi Lankatöitä omin käsin oli viety varastoon. Kirja on ihan hyvä kuntoinen ja siitä löytyi vaikka mitä. Skannerini päätti olla toimimatta, joten kuvat kirjoista ovat valokuvia, olen pahoillani.
Suurimman riemun koin, kun löysin kirjasta seitsemän erilaista koukkuamispintaa, riippuen aina siitä mistä kohdasta edelliseltä kerroksella silmät poimitaan. Nykyisin tuunataan vaatteita, siihen löytyi riemastuttavia ohjeita, samoin kuin villapaidan paloitteluun. Moni asia mitä tänäpäivänä harrastetaan ja mitä pidetään uutena juttuna, näyttää vain löytyvän vanhoista kirjoista.
Myös tämä vauvan kintaisiin laittamani ketjusilmukoin tehty reunavirkkaus löytyi kirjasta Lankatöitä omin käsin. Tumma väri on vihreää, värit taas heittävät kuvassa.
Haluan tuon kirjan itselleni, joten on paras lähteä antikvariaatteija kiertämään, joskus saattaa tärpätä.
🙂 Matleenan vinkistä tulin tänne kurkkimaan. Minunkin pitäisi tutustua tuohon lankatöitä omin käsin kirjaan.
Tyypillistä, kaikki hauskuudet viedään varastoon tilanpuutteen takia, ja sitten ne homehtuvat sinne. :o] (Olin joskus kirjastotätinä itsekin.) Katselin tänään koukkuamisvideoita netissä ( http://www.nexstitch.com/v_Tutorials.html ). Erilaisia kuvioita on olemassa loputtomiin näemmä. Pitää kokeilla. Tuossa kirjassakin on mielenkiintoisen näköistä jälkeä. Sain postista puisen 12mm koukkuamiskoukun eilen, ja se vasta onkin mahdollisuuksien vehje. Aion kokeilla matonkuteiden koukkuamistakin, kun saan käsiini hieman värikkäämpiä riepuja.
Oi, oletpa löytänyt aarteen kirjastosta. Menen tänään kirjastoon ja kysyn olisiko tuo täälläkin. Kinnasneula on virunut käyttämättömänä pitkään laatikon pohjalla. Nyt voisi ottaa sen esiin.
Suuri kiitos kaimani 🙂 sukan rakennekuvasta ja tiedosta, että on olemassa kirja Kansanomaisia käsityötapoja. Pitääpä alka etsimään tuota kirjaa, jospa sen jostain saisin käsiini. Vähän sormet syyhyävät kinnasneulan pyörittämisen suuntaan, kun luin kirjoituksesi. Harmillista kyllä, en ennätä nyt heti kokeilemaan ja soveltamaan uutta tietoa.
Hei! Tuota lankatöitä omin käsin muistan nähneeni myös Huuto.netissä. Kinnasneula tekniikka kiinnostaisi minuakin. Puisen neulan sain jo ostettua, mutta aika tuntuu olevan kortilla joten en ole saanut vielä kokeilujani aloitettua.
Kiitos Megi
Käynkin katsomassa sieltä.