Saimaa suosi kirjoneuleen tekemistä

Minut oli värvätty purjehduskilpailuihin lipujen nostajaksi. Mikäs siinä, otin mukaani kaikki keskeneräist neuleeni, keväällä aloittamani viron lapaset ja toiset vikkelisukkani.

Matka keski monta päivää, mutta Saimaa oli melkein tyyni  ja neulominen sujui hyvin. Kulkijoita vaan oli vähän, mutta sentään isäni kaima veti pitkää tukkilauttaa. Toisen yön olimme Sulkavan Linnavuoren laiturissa. Kihnun lapaset olivat jo valmistuneet ja aamulla kiipesin vuorelle niitä kuvaamaan.

Laitoinpa lapaseni kalliolle, männyn kilpikaarnalle tai muinaisen muurin kiveykselle, niin ne aina olivat kuin kotonaan. Ikiaikaiset kuviot, ikiaikaisella vuorella, sinne ne kuuluivat. Noita linnavuoriahan  käytettiin vainon aikana puolustautumiseen, ja onnea ja suojelusta tuovia merkkejä sielä silloin tarvittiin. Noiden merkkien symboliikkaa olen pohtinut tuossa aikaisemmassa kirjoituksessani.

Purjehduskilpailussa minua ei tarvittukkaan, ja pääsin sen aikana samoamaan mitä ihaninta hiekkaharjuista metsää. Herkkutatteja ajattelin kerätä, mutta niitä ei löytynyt , mutta kehnäsieniä ja puniikkitatteja oli runsaasti.

Paluumatkalla sitten valmistui sinisten lapasten puuttuva pari. Siinä ovat molemmat lapaseni viimeisen yöpymispaikan laiturilla. Toisessa kuvassa on Linnavuorella kuvattujen lapasten 1, 25 mm puikot eväsomenassa. Siniset lapaset neuloin 1,5 puikoilla ja ne kestivät paremmin. Tartosta tullessa eräs matkalaisemme totesi laivalla, että hän tarvitsisi puikkojen suoristajan. Sellaista ei varmaan ole, ja minä toivoisin vahvempi materiaalisia puikkoja, mutta ei niitäkään taida löytyä, kun Suomesta ei muutenkaan saa noin ohuita puikkoja.

Vikkeli sukkani jäivät vielä kesken, sillä paluumatkani loppui lyhyeen, kun Mikkelistä tuli yllättäen kutsu juhliin ja nousin Savonlinnassa linja-autoon, veneen kotipaikka on Rantasalmella. Ei tuo mitään haittaa, eiliset juhlat olivat todella hyvät ja matkan keskeytys mahdollisti tämän kirjoittamisen.

Blogitaukoni on johtunut siitä, että näin ihanana kesänä en ole malttanut tehdä käsitöitä, koska päivät ovat olleet lastenlapsia täynnä ja metsät ovat pursunneet mustikoita. Mutta nyt palataan tavalliseen päiväjärjestykseen ja alan värjätä lankoja, sillä sienisadosta tulee valtava. Olen löytänyt jo okrakääpää!

8 thoughts on “Saimaa suosi kirjoneuleen tekemistä”

  1. Kauniit ovat lapaset, ja kauniissa ympäristössä olet niitä päässyt kuvaamaan. Minua ja värjättäviä lankoja odottaa samettijalka satsi, harmillisesti flunssa tuli väliin mutta eiköhän tämä tästä. Innolla odotan okrakääpä värjäyksiäsi, muistathan kuvata myös itse käävän, siitä kun on niin monenlaisia kuvia, etten ole oikeastaan ollenkaan varma miltä se näyttää… Mukavaa kun olet taas mukana täällä blogistaniassa 🙂

    1. Kuva on otettu ja yksi kääpä jätetty vielä paikalleen kuvan ottoa varten.

  2. Hienot lapaset. Nuo harmaat sulautuvat tosiaan hyvin maisemaan kuin maisemaan. Sinisissä on kiintoisa tuo konttineule. Itse yritän opetella konttineuletta jossain vaiheessa sukanvarteen.

  3. Ihania maisemia ja lapasia!
    Minäkin löysin jo pari viikkoa sitten kassillisen samettijalkoja, kasvoi ihan eri paikoissa kuin viime vuonna. Kohta toivottavasti ehtii uudelleen metsään, jos löytäisi jotain uusia värjäyssieniä. Kääpiäkin olen yrittänyt tunnistella, mutta pitäisi hakea kirjastosta kunnon kirja, kun ei niistä ole netissä kovin paljoa tietoa, eli minäkin kyllä mielelläni näkisin sen okrakäävän kuvan!
    Ja nyt menen katselemaan vanhaa postaustasi huopaukon ja -akan tekemisestä, kun on suunitelmissa tehdä Metsämörri 🙂

    1. Kuvat tulee, kuten Katille jo vastasin, mutta niitä ennenkin voit etsiä todella lahoilta lehtipuilta, ihan maassa makaavilta koivun oksilta. Kun okrakääpä kasvaa vielä pystyssä olevassa puussa, niin se on kauniin muotoinen, mutta niissä risuissa vähän levähtänyt.

  4. Kannattaa kiertää kirppiksiä puikkojen toivossa. Olen löytänyt SPR:n Kontista samoja kirkkaita metallisia (terästä?) puikkoja, samanlaisia joita sain mummilta perintönä. Ohuimmat näistä ovat kai 1,5 mm (tarkkaa mittausta en ole puikkomitan puutteessa voinut tehdä) ja aivan supisuoria vaikka käytetty taatusti kymmeniä vuosia. Kirppiksille mars, suosittelen Kontin lisäksi esim. Pelastusarmeijan yms kirppiksiä jossa lahjoituksina tulleet tavarat lajiteltu sortin mukaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *