Olen matkustellut viime aikoina kovasti junassa, yhdet sukatkin sain tehdyksi, mutta nämä pienet junissa neulatut pussukat ovat näyttämisen arvoisia.

Väkerryksen kautta pääsin tämän kaksivärisen neuloksen ohjeeseen. Todella mainio malli ja suuret kiitokset sinne Väkerrykseen. Tein nuo kesää varten, sillä olen lupautunut värjäämään villalankoja keskiaikapukuun sonnustautuneena rauta-aikatapahtumassa. Silloin täytyy olla pussukoita, joihin piilottaa nykyaikaiset vempaimet. Isomman pussukan pohjaan olen tyytyväinen.

Tässä alkaa valmistua nyöri isompaan pussukkaan. Simppelin helppoa tuon haarukkanyörin teko. Opin sen Mikkelin kansalaisopiston keskiaikapukukurssilla. Toisessa kuvassa on Pirtin kehräämön kampalankaa, vaaleassa vyyhdissä on kaksi säiettä valkeaa ja yksi vaaleanharmaata lankaa, toisessa vyyhdissä ovat valkea, vaaleanharmaa ja tummanharmaa säie. Noita lankoja ei ole värikartassa ja ne on haettava paikanpäältä ja ovat  edullisia tarjouslankoja.

Raveryn kansanperinneryhmässä puuhaillaan yhteisneulontana huivia Oljen ja Haaviston neulemallien mukaan. Siihen minulla ei ollut valmiina lankaa, joten ryhdyin värjäämään noita yllä olevia Pirtin lankoja veriseitikeillä. Näyttää tuo värjääminen onnistuvan keittiössäkin, minähän yleensä värjään kesällä rannalla. Veriseitikki ei ole myrkyllinen.

Sieniä meni keitokseen enemmän, kuin tuo aluksi mittaamaani 31 gr, lisäsin kesken kaiken kourallisen kummallekin vyyhdille. Värjään aina niin, että langat ja sienet ovat yhtä aikaa kattilassa. Tosin tänään kaipasin järveä huuhteluun, sillä roskat eivät lähteneet lavuaarissa pois niin helposti kuin järvessä.

Ensimmäisessä kuvassa ovat nuo yllä esitellyt langat saaneet punaisen sävyn, mielenkiintoisia pinnan vaihteluja. Kun  liemi oli vielä vahvaa, niin karistelin sinne sienipussin pohjat ja  kaksisäikeinen vironvilla-  ja Pirtin kolmisäikeinen vyyhti, molemmat valkeaa karstavillaa,  saivat huomattavasti helakammat värit, kuin kuvassa laidoilla olevat harmaan kirjavat kampalangat.

Tähän väliin nyt kaksi tärkeää asiaa kansallispukuammattilainen Soja pitää blogissaan arpajaisia. On se osallistuttava, sillä kovasti tekee mieleni kiilaferesin ohjetta. Lähde sinäkin mukaan, vielä on maaliskuuta jäljellä. Purnauskis, viehättävä nuori nainen, johon olen tutustunut käsitöiden merkeissä antoi minulle blogissaan tunnustuksen. Kiitos!

Tuolla blogissa oli valinnan varaa napata yksi kolmesta tunnustuksesta tai vaikka kaikki. Tämä sykähdytti, sillä menen taas huomenna lego-laatikolle.

Viimeiseksi tulee voitonni kuva –  nyt on rekipeitto kirjottu. Kissan kellot, kesän aurinko viimeiseen kulmaan ja reunojen kuusipistoköynnökset, niitä et ole  nähnyt. Koko peittoa en vielä näytä,  siitä puuttuvat vielä iskuhapsut reunoista.  En osaa tehdä niitä, mutta saan apua ja kuva tulee vasta sitten , kun peitto on ripustettu paikalleen odottamaan lapsenlapsiani sadun kerrontaan. Noista saduista pidän myös blogikilpailun, niin että jos tahdot menestyä, niin palautahan mieliisi suomalaisia eläinkansansatuja.