Morsinko – kolmas kerta se toden sanoi ja neljännellä jo osasin

Olen kasvattanut morsinkoa pikkiriikkisellä salaattimaallani jo parina vuonna ja saanut etenkin ensimmäisenä vuonna kaunista vaalean sinistä lankaa . Viime vuonna morsingolla värjäys jäi hieman liian myöhään, syyskuun taitteeseen ja väristä ei tullut kirkasta. Päätin alkaa isommalti viljellä morsinkoa ja selvittää kuinka sinista sillä saa. Vuokrasin mökkini lähellä olevan talon pellon päästä kaitaleen. Sinne laitoin morsinkoa taimista, ostosiemenistä ja omista siemenistäni. Lopputulos oli sitten se, että omat siemeneni itivät parhaiten ja taimet eivät tuottaneet sen suurempia lehtiruusukkeita, kuin siemenistä kasvamaan pannut morsingot.

Spagettikurpitsa tässä hieman valtaa alaa, mutta ei omasta siemenestä kasvanut morsinkoruusuke pidä sitä pahana. Toisessa kuvassa on jo uudelleen kasvanut ruusuke, sillä siitä olen jo yhden sadon kerännyt. Ei tuo maa kaksinaista ole, kovaa, kivistä ja rikkaruohoista, mutta se ei näytä morsinkoa haittaavan. Jos se kynnetään vasta joskus lokakuussa, morsinko kestää pientä pakkastakin, niin taidan saada sieltä vielä toisen sadon. Katsotaan sitten kuivaanko sen vai värjäänkö viidennen kerran. Siemeniä varten minulla salaattimaalla muutama morsinko odottamassa toista kasvukauttaan.

Heinäkuussa värjäsin ensimmäisen kerran sukulaistytön kanssa. Hän vei lankansa mukanaan, mutta minulle jäi ensimmäisen kuvan  Z-kierteinen lanka. Vähän harmahtava mutta sopiva väri neulakintaaseen.  Toiset eka kerran lankani pääsivät uuteen kylpyyn, värit jäivät haaleiksi, lehtiä oli vähemmän kuin myöhemmillä kerroilla ja saattoi se indigonkin määrä kasveissa olla silloin vielä alhainen. Toisella värjäyskerralla tarkoitukseni oli värjätä pellavakangasta. Se pääsi eka kylpyyn ja ihan hyvää tuli. Pellavakangas on huomattavasti kirkkaampaa, kuin sen perässä kylpyyn päässyt villavyyhti. Sitten on vielä uusi kuva Z-kierteisestä langasta kankaan päällä, väri kirkkaamman päällä näyttää nyt aika hailealta. Lopuksi yhteiskuva toisen värjäyskerran langoista, jotka eivät uusineet kylpyään kolmannelle värjäyskerralla. Tällöinkin minulla oli kaveri ja kuvia ei tullut otettua. Ystäväni sai hahtuvalangasta niin kauniin sinisen, että minun oli ajettava Pirtin kehräämölle ostamaan uutta lankaa, sillä tuona kertana värjäilin vain Novitan lankoja. Seiskaveikat, luonnonvalkoinen ja harmaa, onnistuivat hyvin, mutta Isot veljet saivat epätasaisuuden takia vielä uuden kastamisen viimeisllä värjäyskerrallani. Alla olevat kuvat kertovat neljännestä värjäyskerrasta, viime lauantaina oli kaunis tyyni päivä ja minä yksikseni nautin  koko päivän morsinkovärjäyksieni parissa, kuvailin eri vaiheita ja välillä piipahdin uudelleen lämmenneessä järvessä.

Kuvien nimet kertovat jotain vaiheesta, missä kuva on otettu. Ensimmäisessä kuvassa langat odottavat kostuttamista ja värjäystä. Kolme oikean puolimmaista pääsee kasteluun uudelleen. Nyt olen oppinut morsinkovärjäykseni mitat: tuo kori aivan täynnä morsinkoa, sen päälle 10 litraa kiehuvaa vettä, sillä enempää ei mahdu, noinkin pitää jo lehtiä painella veden alle.  Tästä saa värjättyä hieman alle kilon lankaa, joista viimeisimmät ovat jo aika harmaita. Viimeisessä kuvassa langat hapettuneina odottavat pääsyä etikkahuuhteluun, ei siksi että se värin kestoa edesauttaisi, vaan sillä tavalla yritän neutralisoida lankoja, sillä ph:han alussa on 10.  Etikan jälkeen huuhtelin langat järvessä, pesin villashampoolla ja tämän päivän kuvissa langat ovat jo kerittyinä.

Aurinko paistoi kun kuvasin langat kivellä, korin taas kuvasin varjossa, siitä värierot. Vasemmanpuoliset kerät ovat z-kierteinen ja sitten se vyyhti mikä on kankaan päällä.  Kaksi seuraavaa alhaalla ovat kolmannen värjäyskerran Seiskaveikkaa, harmaa ja luonnonvaalea. Isokerä edessä keskellä on Pirtinkehräämön yksisäikeistä kahden hahtuvan lankaa. Se oli tarjouskorin löytö! Sen vieressä olevat pienet kerät ovat saman kehräämön valkeaa kampalankaa ja viimeinen alarivissä meleerattua harmaa-valkeaa kampalankaa.Ylärivissä ovat vyyhdillä neljännen värjäyskerran viimeiset langat, luonnonvalkea ja harmaa Seiskaveikka ja rehevät kerät vieressä ovat Isoaveikkaa, harmaa ja luonnon valkea. Ne menevät lahjaksi peltotalon kahdeksasluokkalaiselle tytölle, paksua lankaa, siitä saa nopeasti valmista. Vyyhdillä olevat langat käytän vielä keltaisessa sienipadassa.

Nyt olen päättänyt kasvattaa morsinkoa vielä ensi kesänä, vaikka tiedän, kuinka sinistä sillä saa. Minulla on vielä kokeilematta ne ikiaikaiset pelkistystavat, sillä näissähän käytin kidesoodaa ja natriumditioniittiä. Hiivakäyminen vaatii kahdenvuorokauden  40 asteen tasaisen lämmön, miten sen saa, sitä täytyy tässä talven aikana miettiä, ja mitenkähän on sitten nauriitten laita… Täytyy alkaa opiskella keskiaikaisia  värjäysmenetelmiä, niitä hurjiakin.

Morsinkovärjäyksen ohjeet  ovat Riihivillan blogissa ja Tetrin kirjassa Luonnonvärjäys

.

15 vastausta artikkeliin ”Morsinko – kolmas kerta se toden sanoi ja neljännellä jo osasin”

  1. Olet saanut kauniita sinisiä lankoja Leena, suomalaisia sinisiä. Siellä on selvästi mustikkaa ja mustikkamaitoa? Ja hienoa, että olet ehtinyt/muistanut kuvatakin välissä. Se kun pakkaa unohtumaan niin helposti.

  2. Olin vähän pettynyt kun itselläni ei tullut yhtään morsinkoa keväällä, syksyllä kun sain muutaman taimen maahan, sinne jäivät jonnekin. Nyt ei ole oikein aikaa paljoa värjäillä, mutta mieli tekisi.
    Noita värjäysmenetelmiäsi kyllä seuraan mielenkiinnolla, niitä hurjiakin:)

  3. Upeaa! Nämä morsinko-siniset ovat lähellä sydäntäni, samoin krappi, molempia kun on kansallispukujen esikuvissa kirjontalankojen väreinä puuvilla- ja pellavalangoissa! Olet saanut onnistumaan mahdottoman hienosti tuon pellavakankaan värjäyksen. Oletko kokeillut puuvilla- ja pellavalankaa?

    1. Yksi itse kehrätty pellavalanka oli viimeisessä värjäyksessä mukana, mutta on poissa kuvista kun unohtui litimärkänä narulle.Kyllähän tuo morsinko tarttuu pellavaan ja puuvillaan, mutta krapin kohdalla pitää varmaan käyttää tanniinia. Olen nyt nähnyt tanniinin käyttöä sinipuulla ja eiköhän se ole sama asia krapilla. Täytyykin joskus kokeilla vain yksistään noita kasvikuituja.

  4. Hei Leena!
    Hienot langat sait morsingolla! Tänä vuonna ei täällä Keski-Suomessa morsinko edes itänyt, ei minulla eikä kaverilla, vaikka laitoin kahteen eri paikkaan. Viime vuotisista sain kyllä runsaasti siemeniä ensi kesää varten. Mitenkä on tarviiko morsingon siemenet kylmäkäsittelyn vai lähteekö noin vaan itämään?

    1. Ostin varmuudeksi hyötykasviyhdistykseltä siemeniä, kun luotto omiin oli vähissä. Kyllä ne itivät, mutta maalla aika huonosti, taimet istusta varten niistä sain hyvin. Mutta omat siemenet itivät todella hienosti, panin maahan aikaseen, porkkanoiden kanssa yhtä aikaa.Maanviljelystä ammatikseen tekevä ystäväni sanoi, että omani olivat tuoreenpia. Minusta siemenet vaativat kylmäkäsittelyn. Ne olivat kuivatettuina pussissa mökin vanhalla puolella. missä lämpötila kovilla pakkasilla menee reilusti alle nollan. Jostakin muuten luin, että ne kannattaisi kylvää jo syksyllä, jolloin kylmäkäsittely tulee maassa. Siemeniähän tulee valtavasti, joten jos sinulla on valmista maata, niin koita kummallakin tavalla.

  5. Taidanpa kokeilla, aina sitä sen verran maata löytyy, että muutaman siemenen saa
    heitettyä sinne talveksi, eriasia on muistaa keväällä mihin on kylvänyt jo =)

    1. No jutellaan morsingon kasvattamisesta enemmänkin. Enhän minä tiedä millainen maanviljelijä olet, että tälläisen vain aarimaita viljelevän kaupunkilaisen pitäisi oikeastaan pitää suunsa kiinni, uskallan kumminkin. Laita tiheä kylvö, niin näet hyvin mihin ne kasvavat jonossa, kun ovat niin rikkaruohon näköisiä pieninä. Harventaahan aina voi reilusti. Minä olen pitänyt noin 10 sentin väliä taimilla harvennuksen jälkeen, mutta voisi varmaan olla vieläkin pitempi.

  6. Todella kauniita sinisiä lankoja! Minäkin tilasin morsingon siemeniä keväällä ja kylsin sisälle ruukkuihin. Muutamat iti, mutta kasvoivat todella huonosti, kunne lopulta kuolivat ennen ulos pääsyä 🙁 Missä lie ollut vika, taidan ensi vuonna kylvää suoraan ulos. Jaa, luinkin että voisi kylvää syksyllä, pitääpä kokeilla!

  7. Ihanan sinisiä lankoja!! Tilasin samasta paikasta niitä morsingon siemeniä, pitäis kehitellä paikka niille kasvamaan ja jos laittais näin syksyllä kuten kerroit, että saisi sen kylmäkäsittelyn. Pienimuotoisesti värjäilen lankoja, olisiko neljäs loppukesä-syksy kun värjäilen, siskolikan kanssa ollaan pidetty myöhäsyksyllä langanvärjäysviikonloppu jo kolmena vuonna, joen ääressä. Vie mukanaan totaalisesti.

  8. Uudestaan laitan viestiä, olet varmaan konkari värjäämisen suhteen, miten on, oletko värjännyt erilaisilla orakkailla? Tarvitsisin konsultaatiota noista orakkaista mitä blogiini kuvasin. Miten värjäisit niillä? Värjäsin viime vuonna, sain ihan hyvää sävyä, mutta uusi tieto olisi ihan mukavaa. Kiitos etukäteen!

  9. Nonnii, nyt sitten on värjätty verihelttaseitikkien lakeilla ja yllätyin positiivisesti mitä värejä tuli, aivan ihania. Ei mennyt turhaan maininta että tulee erilaista sävyä kun värjää lakit ja jalat erikseen. Käys kurkkaamassa mitä sävyä sain. Orakkaat odottavat vielä sitä pissan keruuta ja käymistä… Mutta verihelttaseitikkejä pitää kerätä lisää ja veriseitikit pitää käydä katsomassa miten niitä on noussut näille nurkille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *