Ukkolassa kudottu matto ja käsityömatka Setomaalle

Olen luvannut kirjoittaa blogiani kerran kuussa. Nyt on tehtävä toukokuun artikkeli tai muuten en ennätä, sillä huomenna matkustan itäiseen naapurimaahan.  Toukokuun aikana olen kutonut Ukkolassa mattoja ja pyyheliinoja. Pyyheliinat ovat vielä tukilla, joten niitä en pysty näyttämään, mutta matot solmin tänään ja ovat tässä.

mattopääty

Kaisun kanssa vedimme talvella Peilikäs-loimen. Ohjeen siihen olin saanut Katilta. Kaisun isä on kotoisin Kainuusta ja hän kuultuaan pelikkäästä oitis halusi sellaiset matot, minä taas olen perinnehöperö, joten etsin kaikkea tuollaista.  Kolmanneksi kutojaksi ilmaanntui Laura. Vedimme vain 25 metrin loimen, mutta nyt meitä on pikkuisen toruttu, sillä loimen olisi täytynyt olla 40 m, jotta kaikki halukkaat olisivat sitä päässeet kutomaan. Kati, jos luet tätä, niin eikös käynyt ihan samalla tavalla kuin sinunkin kudontapiirissäsi . Ai ai, valokuva paljastaa, että vieläon matoissa aikalailla siistimistä.

Olen ollut käsityömatkalla Setomaalla. Tällä kertaa sukkaa kutomassa. Laitan tähän pienen koosteen näkemästäni, sillä näkemistä, hypistelyä, ihailua ja ihmettelemistä oli tavattoman paljon.

setomiehensukatsukanvarsi

Sukkakurssilla kun oltiin niin ensiksi kuvat opettajiemme neulomista sukista.

siperian setukaiset1siperian setukaiset2

Olin lukenut netistä Siperian setokaisten lapasnäyttelystä Võrussa. Silloin harmitti, kun se oli jo loppunut, sillä matkallamme asuimme juuri Võrussa. Riemu oli rajaton, kun nuo lapaset löytyivät Obinitzan taidemajasta.

yksikuviokennolapaset

Samasta talosta löytyivät myös nämä lapaset. Esimmäisessä kuvassa on samakuvio neljässä eri lapasessa. Kyllä värillä on väliä! Toisessa on taidokkaasti kuvioidut kennolapaset, joita neuloin jokunen vuosi sitten, mutta vain kahdella värillä.

lapasia 1 lapasia2

Toisen opetuspäivän opettajamme hotelliimme kantama lapasmäärä oli valtava. Meille selvisi että hän myy niitä ja tässä linkki hänen sivuilleen. Hän oli myös neulonut nuo Siperian setokaisten lapaset kansanperinteen tutkijan kuvauttamasta vihosta.

Minun tekemiseni sitten, – no-, niissä ei ole paljoa kehumista. Sukan alusta en ota kuvaa, mutta vakuutan, että osaan tehdä vitsin – kierreraita-  sukan alkuun ja reikäkerroksen, johon nauha voidaan pujottaa, sekä uuden vitsin. Kirjoneule minulta sujuu ruutupiirroksen mukaan, mutta sukat taitavat nyt jäädä tekemättä. Pullo nyörissä oli haka. Kävin Obinitzan kaupasta ostamassa siideriä, jotta saisin pullon ja koko kotimatkankin sitä solmin. Tuon nyörin ohje on Taitolehdessä (nyt en löytänyt lehteä, mutta päivitän tähän lehden numeron myöhemmin).

pullo2pullo1pullo4

Tietysti pullon voisi vaihtaa kauniinpaan ja pitää keskeneräistä työtä koristeena hyllyllä, mutta siellä Obinitzan kaupassa minulla oli niin hauskaa, joten en voi luopua tuosta pienestä siideri pullosta. Teen nyörin valmiiksi sitten, kun keksin mihin sitä tarvitsen. Langat olivat omiani, itse värjättyä Pirtin tex 180 x 3 lankaa. Yleensä kuljetan näille perinnekäsityökursseille omat värjäämäni langat, kun minusta ikivanhoilla tekniikoilla tulee kaunista  luonnon väreinväreillä ja niitä lankojahan minulla riittää.

3 thoughts on “Ukkolassa kudottu matto ja käsityömatka Setomaalle”

  1. Pullonyöri on Taito 2/2013.
    Pitää mun sitäkin kokeilla, mutta vasta opettelin haarukkanyörin.
    Ihania, kauniita on sukat ja lapaset. Kyllä sitä on osattu, ja osataan, tehdä kaunista käyttötavaraa.
    Hyvä se on olla omat langat matkassa, saa sitten mieluisat värit ja tietää mistä tekee. Ja oman varaston ”hmmm…. pienentäminenkin” on hyvä asia.
    Tuollaista mattokuviota en olekaan koskaan nähnyt. Aikas hauska.
    Hyvää ja antoisaa käsityökesää Sinulle!

  2. Nyt en ala. En millään enää ehdi opetella kaikkea ihanuutta, mitä on tarjolla. Kennoneulelapaset! Mahtavan ihania.

Vastaa käyttäjälle Sormustimen Anni Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *