Olen jatkanut tätini mallien mukaan ketjusilmukoilla kirjottujen tyynyjen tekemistä. Akkojen Viipurista minulle tuomaa ruskeaa pellavaa oli vielä jäljellä, ja siirsin mallin keltaisen jäljentämispaperin avulla kankaalle. Kaikki meni hyvin, koko kuvio näkyi ja aloin innolla virkkaamaan. Kun kolmannes mallista oli virkattu, keltainen jälki oli hävinnyt lähes olemattomiin. Otin avuksi valkean värikynän, jolla olin edellisen tyynyn taistellut loppuun, mutta ei siitä tullut mitään.

Tänään hain kaupasta hienon saksalaisen merkkausliitupakkauksen. Nyt olen malli vieressäni piirtänyt osan kuviosta liidulla. Virkkaus taas sujuu. Katsotaan nyt säilyykö tämä kolmanneksen jälki siihen saakka, jolloin tarkoitukseni on piirtää loput mallista kankaalle.

Se tässä nykyisen tekniikan aikakaudella, jolloin tietokoneen avulla saadaan kankaalle valokuvakin, ihmetyttää, ettei tälläiseen tavalliseen mallinpiirtämiseen ole kehitetty pysyvää jälkeä jättävää välinettä. Tuon tyynynhän tulen pesemään ennen lopullista ompelua, joten nuo merkkausjäljet eivät haittaa.

Sainpa tuolta mikkeliläisestä Korunappi kaupasta ihan vanhanaikaista mustaa kalkkeripaperia, joten seuraavan mallin sitten siirränkin vaalealle pellavalle. Eiköhän se onnistu, tämä tumma kangas vain on ongelma.