Iloisena ilmoittauduin lapaskuuhun ja ensimmäisenä päivänä aloin neuloa vauvalle ontelolapasia. Mirja oli Ukkolassa näyttänyt minulle onteloneulontaa ja neuvonut tekemisessä ihan kädestä pitäen ja olin ajatellut osaavani. Siinä minä sunnuntaina tyyriinä istahdin kiikkutuoliini. Mutta hankalaa, hankalaa, kamalan hankalaa, ensin neulotaan oikein, sitten nostetaan alapuolen silmä ja taas oikein, alapuolen silmä jne kerros loppuun, jonka jälkeen aloitetaan neuloa nurin, etupuolen silmä nostetaan vuorostaan puikolle, se jo oikein neulottu, sitten nurin, etupuolensilmä puikolle jne. Huolehdittava on myös, että langat kulkevat kaikenaikaa välissä. Alkoihan se luonnistaa ja ruutukuviokin näytti oikein hienolta. Olin jo pitkällä, kun jäi muutama nurin neulottava puikko neulomatta ja otin silmiä pois puikolta. Kauhistuksen harmistus, olin neulonut hirveän vaivan kanssa kahta erillistä lapasta, kerroksen vaihtumiskohdasta vaan olivat kiinni toisissaan. Missä ontelot? Mirjan lapasissa sellaiset ovat, olen tarkistanut asian myös jälkeenpäin. Kirjoitin harmistani pariin blogiinkin. Yötä valvoin kun mietin miten ne ontelot tulisivat ja mitä minä oikein olin tehnyt. Aamulla sitten blogistaniassa odotti vastaus Marleenalta ja hän kertoi, että Matleena julkaisee tänään ontelolapasten ohjeen!!!
Matleenan ohjeet ovat loistavat! Niissä neuvotaan neulomaan vuoroin oikea silmä etupuolelle ja nurja silmä takapuolelle. Tuo meni minun ymmärrykseen.
Lapaset ovat tässä! Hankalaahan se vieläkin oli. Neuleesta tuppasi tulla liian löysää, linnunsilmän siirtäminen eteen menetteli, mutta taakse sen saaminen tuotti hankaluuksia. Mutta eipäs ole enää hankalaa. Matleenan keskustelujen kautta löysin Heleenan sivuilta apulaitteen, jonka kävin tänään ostamassa paikallisesta neuleliikkeestä. Pienen opettelun jälkeen työ alkoi sujua ja langan vaihtumiset muuttuivat jouheviksi ja neule tasaantui.
Täkänää neulomalla, siitähän on kyse! Kun tuo langan vaihtamisen tekniikka alkaa olla hallussa ja neule tasaantui , niin kyllähän kutoja vaikeampiinkin malleihin pystyy, joten nuo vauvan tumput eivät jää ainokaisiksi onteloneuleikseni, niin mielenkiintoisia mahdollisuuksia tuo tekniikka antaa.
Mutta eikös blogimaailma ole ihmeellinen! Kiitos Mirja, kun herätit kiinnostukseni tällaisiin lapasiin, ja kiitos teille toisille siellä bittien takana. Nyt minä sen osaan!
Vaikean ja kauniin näköiset lapaset! Ja suloiset, samoin nuo alemman postauksen sukat 🙂
Siinä ne nyt ovat valmiina sinun ekat tuplasi! 😉 Ja niin söpöt ja lämmittävät vauvan kätösiä ihanasti! Tosi mukava kuulla, että ohjeistani oli apua. Itse olen tykästynyt tähän tekniikkaan varsinkin lapasissa. Muuhun en olekaan sitä vielä käyttänyt. Nyt yritän saada varastossa olevat huopuvat lapaslangat tehtyä pois ja sitten annan itselleni luvan tehdä taas tuplia! ;D
Näyttääpä kivalta, taidan tehdä tuollaiset omalle hjärttanilleni ( nimi tuli ultran ensikatselusta). Tuplat olen(muka) ihan itse kekannut Rinsessan sormet palelivat ja silkkivuorin tein lapasiin!!!! Lapasesi nähtyäni muista ontelolapaset, olen joskus 70-luvulla yrittänyt tehdä noita en varmaan onnistunut.
Ranneke siis vain yksinkertaisena ja kämmen ontelona lapaset siis voi kääntää asuun paremmin sopivan värimaailman????
Jospa ei halua käännettäviä vain tuplalämmön. Nopeuttaako neulomista jos tuota niinkutsuttua sisäpuolta ei kudo nurjana, vaan oikein ja sisäpinta näyttää nurjalta, nopeutuuko?
Hei Salomea.
Hyvä että ennätin nähdä kysymyksesi ennen kuin lähden tästä joiksikin päiviksi netin ulottumattomiin. Neuloin yksinkertaisena resorin ja viimeisen kerroksen siitä kaksinkertaisella langalla, jotta sain molempien puolien silmät. Alapuolen neulominen oikealla nopeuttuu vain sen verran mitä neuloo oikeaa silmää nopeammin. Tuon apulaitteen (ks Heleena blogi) auttaa todella paljon , sillä lankojen pitää olla erillään ja oikea silmä tehdä eteen ja nurjan lankojen taakse, jotta toinen väri aina jää onteloon. Apulaite maksoi hieman yli 3 euroa ja se on Prym-merkkinen. Matleenan blogissa on sitten tarkat neuleohjeet. Minun lapaseni poikkeaa tietysti kuviomallin kohdalla, mutta myös tuon kaksinkertaisella neulotun kerroksen ja päättelyn osalta. Päättelin nimittäin kummakin puolen erikseen, koska silmät olisi joka tapauksessa pitänyt järjestää toisin. Otin etupuolen silmät toisille puikoille ja ensin neuloin nurjalla alapuolen päättelyn ja vasta tämän jälkeen etupuolen. Niinhän tuo peukalokin Matleena ohjeen mukaan tehdään.
Yritä vaan, tosi mielenkiintoista, kunhan alkuun pääsee.
Oi, tämä on mielenkiintoista. Kiitos Leena tästä postauksesta ja ohjelinkeistä. Tekisi mieli niin kokeilla heti, mutta joululahjasukat taitavat kiilata oman vauvan lapasten ohi… Vai kumpi se onkaan tärkeämpi, oman pienen lapsen käsien lämpö vai suvun aikuisten villasukat ;-D
Nuo edellisen postauksen sukat olivat jo ihania, mutta niin myös nämä vauvan tumput. Olen kanssa Matleenan blogia lukiessani suunnitellut tekeväni ne tuplat, sitten kun joskus kerkiän.
Ihmeellistä!
Hei!
Lopultakin muistin koneella ollessani nuo sinun ihanat Kihnusukat-siis laitoin linkkivinkin blogiin ja vielä kehuin muitakin ohjeitasi =)
Mukavaa joulun odotusta sinulle!
Söpöt lapaset olet tehnyt. Ilman tuota langasohjainta en olisi saanut omia lapasiani koskaan valmiiksi. Onneksi on keksitty apuvälineitä.
Kylläpäs oletkin saanut nätit vauvan lapaset aikaan.
Olipa kiva lukea juttusi. Olen samaa mieltä Matleenan ohjeista, hyvät ovat. Ja kiva, kun niin monet näyttävät innostuvan tästä onteloneuleesta.
Kyllä sen kaikki oppivat, kun minäkin sen opin ;-D
Hi, i meet thought i’d post and let you undergo your blogs layout is really messed up on the K-Melon browser. Anyhow keep up the good work.