Kansalaisopiston tilkkutyökurssilla meillä oli muutama väriopin tunti ja heti seuraavalla kerralla värjäystä. Minuahan ei tarvinnut houkutella kokeilemaan oppimaani.
Ensiksi värjäsin värisuoraa, mikä oli värjäyksen ensisijainen tarkoitus. Siinä asetettiin seitsemän kahden litran minigrip pussia ämpäriin ja jokaiseen kaadettiin puoli litraa soodavettä. Pussiin 1 laitettiin 12 ml punaista väriä, pussiin 2 10 ml punaista ja 2 sinistä, pussiin 3 8 ml punaista ja 4 ml sinistä väriä . . pussiin 6 2 ml punaista ja 10 ml sinistä ja pussiin 7 12 ml sinistä.
Noista pusseista nousi sitten värisuora punaisesta siniseen. Syksyllä tein jo vastaavat suorat keltaisesta siniseen ja punaisesta keltaiseen. Pusseihin panin eri tavalla taiteltuja ja rypistettyjä lakanakangas paloja. Helpolla tuli hienoja kuvioita. Tämä on hauskaa puuhaa!
Sitten Goethen värioppia. Olen nyt myöhemmin lukenut, että sitä ei ole kovasti arvostettu, kun se ei ole tieteellistä, mutta tunteethan ne pelaa väreissä kuin Nuoren Wertherin käsimyksissäkin. Tuolta löytyy kivaa lisätietoa.
Teimme väriopin tunneilla Goethen kolmion. Kuvasin omani, vaikka se ei ole oikein esityskuntoinen, tahriutuikin niin kovasti värjäyspuuhissa. Tilkkutyön opettajakin innostui kanssani laskemaan väritippoja ja aika hyvän lopputuloksen saimme. Kuvassa värjäämäni kankaat ovat taiteltuna kolmion kaltaisiksi ja kuvattuna lattiallani. Päävärit ovat ison kolmion kärjissä, välivärit keskellä ja sitten nuo lähimpiin väreihin taittuvat ruskeat keskellä. Ruskea on lempivärini, siksiköhän pidän juuri tästä Goethen kolmiosta.
Goethe on sitten kolmiostaan nimennyt kulmia. En kuvannut kankaitani enää kolmioina, kun se oli niin hankalaa. Mahtavat värit huipentuvat punaiseen kärkeen ja seesteiset keltaiseen.
Sinisen kärjen värit taas ovat melankoolisia. Siitä vaan erilaisia tunnelmia sisältäviä tikkutöitä rakentamaan!
Myös pitkät sivut ovat saaneet adjektiivinsa, keltaisesta punaiseen värit ovat kirkkaita ja sinisestä punaiseen vakavia
Kuvasin vielä jonon keltaisesta siniseen, mutta sille en ollut merkinnyt tunnilla adjektiivillä nimeä.
Näiden värikankaista otettujen kuvien käsittely oli vaikeaa. Eri värit heijastelivat pohjalla olevaa mattoa ja sävyjään ihan eri tavalla, sen mukaan missä kokoonpanossa ne kussakin kuvassa ovat. Siinä kai yksi väriopin juju onkin.Tai pitäisköhän mennä valokuvaus ja kuvankäsittelykurssille.
MIelenkiintoisia värjäyksiä! Nuo värjäyshommat varmasti imee mukaansa tehokkaasti.
Tämähän se oli kiinnostavaa. Just sellaista mihin tämä rouva täällä koukuttuu. Taidankin alkaa tutkailla omia tilkkuvuoriani goethelaisesta näkökulmasta!
Mielenkiintoista väriteoriaa. Nuo värjätyt tilkut ovat kauniita, niistä saa vaikka hienon tilkkupeiton, kun värjäilee vähän lisää.
Värien maailma on ihmeellinen; kun vielä pääsee syventymään siihen noin perusteellisesti. Hienoja tunnelmia – ajattelen aina, että väri on valoa
Tämä oli ihan uutta ja tosi mielenkiintoista. En ole moisesta Goethen väriopista kuullutkaan ennen ja kun noita tilkkujasi katseli niin intuitiivisesti näihin värien tunnelmiin todella pääsi käsiksi. Vois vaikka joskus perehtyä tähän vähän lisää ja kokeillakin vaikka jotain käytännössä.
Pirle, Pia ja Mammutti
tuo tilkkujeni kuvaanminen tahän postaukseen pani todella miettimään teorian käyttökelpoisuutta ihan tavllisissa käsitöissä, joten tosi mielenkintoinen juttu.
Liisa
voin hyvin kuvitella sinun uppoutuvan täysillä goethelaiseen värimaailmaan suorastaan aristoteleslaisessa hengessä , kun pengot tilkkujasi.
Heidi
komenttisi laittoit minut penkomaan Hitsasen sivuja tarkemmin, suorastaan mielenkiintoisia vastakkaisasetteluja, värit ovat näyttäneet kiinnostavan niin suuria filosofeja kuin matemaatikkoja, tunteiden pohjalta tai sitten tiukan tieteellisesti. Nyt tuli paineita laittaa nettisivujenkin värimaailma uusiksi. Ennen kaikki on ollut mutua, mutta paletti kädessä voisi saada vielä paremman lopputuloksen.
Johan noin hauskan tuntoiseen hommaan hurahtaisi kuka vain, kun noin kauniita kankaitakin saa leikkikaluikseen! ;D Ihania ovat! Ja niinhän se on, että “tieto lisää tuskaa”. Tietämättömyyden tuskaa nimittäin ja se taas tarvetta opiskella uusia asioita!
Tulin tänne taas ihailemaan töitäsi. Värjäämistä en olekaan kokeillut, pitäisiköhän minunkin…
No jopas oletkin kivat puuhat löytänyt. Värjäys on kyllä mun mielestä parasta puuhaa.
Tuo värimaailmakin on niin ihanan loputon.
Olen huomannut, että hyvä valo on valokuvauksen sellainen taikasana, mutta hyvin olet saanut nämä kuvattua. Vaikea saada kyllä sitä juuri oikeaa väriä tänne blogiin asti.