Keväällä 2015 kävin ystäväni kanssa kansallismuseon kortistolla. Ystäväni etsi Pyhäjärven kansallispukuunsa täydennystä ja minä Käkisalmen pukuuni. Silloin törmäsimme Käkisalmesta peräisn olevaan nästyykiin, joka myöhemmin osoittautui sijaitsevan Kansallismuseon perusnäyttelyssä. Minä lähdin tiedon tultua pikaisesti Helsinkiin kuvaamaan tätä seinällä olevista selailuvitriineistä löytynyttä kaunotarta.
Viimeisenä työnäni kaksivuotisessa kansallipukuprojektissani on ollut tämän nästyykin toisinnon ompelu.
Tämä on lähikuva vitriinissä olevasta esikuvanästyykistä.
Tikkipistoin tehdyn reikäompeleen tekemisen otin mukaani pitkälle lentokonematkalle. Sitä oli helppo ommella, sillä pitkiltä sivuinta poistin jo etukäteen langat ja pakotetut reikäommelruudut ovat aika lyhyet. Matkan jälkeen kirjoin isot ja pienet puut. Niissä oli vaikea laskea lankoja, joten jokainen puu on oma yksilönsä. Niin taitaa olla esikuvassakin.
Vaikeus tuli esiin vasta sinisessä nauhassa. Asiantuntijat ovat facebookin kansallipukuryhmäsä sen tunnistaneet ostonauhaksi. Esikuvassa on kahteen kohtaan kirjottu vuosiluku 1801. Siis silloin on ollut jo nauhakoneita! Minulla ovat hieman hatarat historiatiedot tekstiilityön osalta.
Olen kysellyt ja etsinyt tuota ostonauhaa naapurimaita myöten ja vähän kauempaakin. Mitään vastaava sinivalkoista nauhaa ei ole löytynyt. Vuorelman akkanauha on kakkein lähimpänä, mutta kun se on niin ohutta kiinnittää pellavaan ja hapsunauhaan. En ottanut yhteyttä Perinnetekstiiliin. Päätin itse tehdä korvaavan nauhan.
Poikani piirsi esikuvassa olevan nauhan ja piirrosta tutkiessani totesin taitojeni loppuvan, jos tuo nauha pitää tehdä käsin. (Piirroksen saat muuten napata, jos satut omistamaan nauhakoneen. ilmoita kumminkin minulle, jotta pääsen ostamaan nauhaa.) Ukkolassa on juuri menossa Karjalan punapoimintaliina ja minusta esikuvan nauha on tehty samalla tavalla, tavalliseen palttinasidokseen ovat kuviot tehty poimimalla.
Kokeilin korvaavaksi nauhaksi erilaisia pirtanauhoja. Kun vironvyössä käytti pohjalankana valkeaa ja sinisiä nosteli, tuli aivan liian vaalea nauha, joten vaihdoin pohjavärin siniseen ja poimin valkealla kuviot. Kuvassa olevissa kokeilunauhoissa on 7 kuviolankaa. Nästyykiin tein pirtanauhan ohuemmasta langasta ja 9 kuviolangalla.
No menetteleehän tuo.
Kansalaisopiston opettajani sanoi nähtyään ottamani kuvat esikuvanästyykistä, että hapsunauha on tehty pirtanauhana. Niinhän se oli. Tekemässäni nauhassa on pellavaloimi nypläyslangasta: 4 vaaleaa pellavaa, 2 sinistä pellavaa ja 4 vaaleaa. Nauhaa tehdessäni pian työ tekijäänsä neuvoi. Tarvitsin kolme sukkulaa, yhden pellavalle, toisen silkille ja kolmannen loimilangalle. Kolmannella sidoin loimet paikoilleen. Heitin viriöön joko pellava- tai silkkilangan eli kaksi kertaa peräkkäin jompaa kumpaa ja joka väliin loimilangan.
Kuva on aika sekava johtuen ruudullisesta koltustani, mutta sukkulat näkyvät ja vasemmalla pirran alla olevaan ämpäriin valutin valmiin nauhan jottei tärvääntyisi. Molempia pirtanauhoja tein 3 metriä.
Hapsunauhan ompelu pirtanauhaan piti myös tehdä huolella ja napakasti ottanen neulalle kokonaan kulloinenkin reunakäänne, jotta hapsut pysyisivät tiukasti nästyykissä, kun ne ovat leikatut.
Nyt ovat kaikki kansallipukusuunnitelmani tulleet valmiiksi ajoissa, sillä tällä viikolla ovat viimeiset kansalaisopiston kurssin tunnit. Ajattelin pukeutua sinne koko komeuteeni, joten tänään tärkkäsin huntuani. toivottavasti kuivuu riittävän nopeasti. Tärkkäyksestä viimeiset kuvani.
Nyt tuo jo alkaa onnistua, olen tehnyt sen viisi kertaa, joista yksi tyttärelleni ja toinen ystävälleni.
Tarkoitukseni on mennä nästyykin kanssa vielä kansallismuseoon. Vaikka perusnäyttelyä on vaihdettu, uskon nästyykin vielä olevan vitriinissään. Tarkistan värit ja koon, ja teen vielä toisen, sillä käyttäväthän lähipiirissäni muutkin Käkisalmen pukua.
Suuret taskut edessä toimivat hyvinä tavaroiden säilytyspaikkoina. Niihinhän pääsee hameen edessä olevan halkion kautta. Ei kukaan mitään huomaa, kun esiliinan suojassa arvotavaroitaan kaivaa.
Esiliina kangas tuli postin tuomana Ruotsista (http://www.durantextiles.com/). Kuvio on sama, tosin koko hieman pienemmpi, kuin koulukeskuksen vitriinin nukella. Tummansininen väri on oikea ja kokonaisuuteen sopiva. Kuvio on 1700 luvun tukholmalaisesta painokankaasta ja joka löytyy Nordiska museetin kokoelmista.
K
