Aihearkisto: Viron käsityömatkat

Setu-pitsiä puseroon

 Lisätty 23.10.2008

Purin,purin,

setopitsin puserosta. Se oli jotenkin ahdistava. Jatkoin pitsiä ja laiton sen samaan puseroon kaulusmaisesti. Punainen lanka loppui, joten en saanut ihan sellaista alareunaa kuin olisin halunnut, mutta hyvä noinkin.

uusittupusero.jpg

Katsotaan saako pitsi nyt olla paikallaan ja tuleeko puseroa pidettyä.Lankoja en ole värjännyt, joten uudet pitsit vielä odottavat aikaansa.

———————————–

Sain valmiiksi värillisen setopitsin virkkausmatkalla ostamaani puseroon. Menetteleehän tuo. Helppomalli, värinvaihto on reunassa.

pusero.jpg

Pusero on sekoitelangasta kudottu ja sekoitelankaa ovat myös nuo kurssilta ostamani langat, eli sopivat yhteen. Mutta minä kävin Pirtillä ja sain sieltä tex 70 kampalankaa, jossa on löyhä kaksinkertainen kierre, puhdasta suomenlammasta. Tuota lankaa oli valmistettu johonkin kansallispukuun.

harmaalanka1.jpg

Tilkussa oleva valkea lanka on samannumeroista , mutta siinä on tiuha kierre toiseen suuntaan kuin tavallisesti. Sekin on kehrätty jotain kansanpukua varten, missä pitää olla tuollainen kierre.  Kierre tekee langasta liian paksua, joten väripataan pääsee vain tuota harmaata lankaa. Talvella tekemiäni lapsia ja pipoja pääsevätkin koristamaan setorannut ja ympyrät.

Pirtillä sain todella hyvän palvelun erikoisia lankoja etsiessäni, sillä sain myös kokeiltavaksi tex 110 kierteetöntä kampalankaa, mutta se ei kestä virkkausta.

Setokaiset itse haluavat, että heidän kansansa nimessä käytetään o-kirjaita. Koska yleisesti on käytössä u, niin se on otsikossa ja o sitten täällä tekstissä.

Voihan setu-pitsi!

Olipa hauskaa käydä Setomaalla virkkaamassa Ulve Kangron opastuksella. Tässä linkissä Ulve opettaa tuota perinne pitsiä. Nyt tuon videon katsominen tuntuu niin tutulta, kun ymmärtää mitä siinä tehdään.

setotilkku2.jpg

Tämän tilkkuni paika on vitriinissä. Punainen keskusta on nyt oikein, mutta olen eestaas virkannut (purkanut) sitä ainakin 10 kertaa. Reunustin tilkun nyt kotona ja siinä on monta virhettä etenkin aloituskulman valkeassa osuudessa, mutta opin minä vielä senkin. Reunahan eivät kuuluneet opetukseen, mutta keskusta kuului ja se on nyt oikein, vaikka onkin nyhrääntynuyt, melkein huopunut jatkuvasta purkamisesta.

tilkut1.jpg

Kaksi helpompaa tilkkuani on tässä. Kaikenkaikkiaan on tunne, että alan hallita tuon jutun. Kun saan auton käyttööni, niin menen Pirtille katsomaan, onko siellä yksisäikeistä kampalankaa. Lanka saisi olla hieman paksumpaa, kuin tuo Virossa käyttämämme, niin ei tarvitsisi virkata kaksinkertaisella. Karstalankaa tiedän siellä olevan yksinkertaisena, sitä käytetään raanuissa, mutta kampalangan tilannetta en tiedä. Jos ei löydy, niin valmistakoot!  Valkea olisi hyvää, sen voisi itse värjätä. Silloin pitsiin tulisi 1800-luvun tunne.

Setomaan pitsinvirkkausmatka oli mahtava kokemus. Kiitos Ulvelle, apuopettajalle, Airi Lautakarille, Suurelle Käsityölehdelle ja koko matkaseurueelle. Kaikki matkalaiset olivat syvästi käsitöistä kiinnostuneita ja se loin yhteishengen, jota harvoin kokee. En tiedä,  löytävätkö kiitoksen saaneet niitä täältä blogistani, mutta silti  ne tänne nyt kuuluu.