Avainsana-arkisto: Kasvivärjäys

Ketjuvirkattuja myssyjä

Edellisessä kirjoituksessani kerroin antavani Pirtin kehräämölle toiset tossuistani. Nyt ne ovat pääseet perille, tuohon samaan matka-askiin, missä Z-kerratut langat ovat esillä ja joita jo koristivat muutama vuosi sitten ompelemani kintaat, jotka tein tuonne Pirtille silloin kuin siellä alettiin tehdä ihan omaa lankaa kinnasneulalle. Muokkaan vielä tuolla yläpalkissa olevasta tosssujen ohjeesta paperiversion ja lähetän sen  kehräämöön, mistä sen voi asiasta kiinnostunut langanostaja ottaa mukaansa.

matkalaukkuPääasiani mennä  Pirtille oli ostaa tuota kainuunharmaksen villasta kehrättyä Z-lankaa karjalaiselle perinnekäsityökerholleni. Otin mukaani myös kolme myssyäni, jotka olivat palautuneet Taito Itä-Suomea kiertäneestä Sukupolvien silmukat – kirjan käsitöiden  näyttelystä. Minulta  täällä kotona puutui kuvauksellinen pää ja lähteissäni muistin Camillan, Pirtin tehtaanmyymälän nuoren  ja taitavan työntekijän. Camilla pelasti minut jo aikoinaan taitavana virkkaajana, sillä hän teki Sorreiden sormikkaiden ohjeen testauksen.

Nämä myssyt olin tehnyt Sukupolvien silmukat kirjan Perinne elää osioon. Kirjaan mahtui vain lapsen piippalakki. Nämä kyllä esiintyvät neuleiden röykkiökuvissa, mutta eihän niistä edes selviä että kyseessä on myssy.

Myssyissä olen käyttänyt Pirtin kahdesta hahtuvasäikeestä valmistettua yksikierteistä löyhää lankaa. Valkean langan värjäsin sienillä. Langan löyhyyden takia väri tarttui uskomattoman hyvin. Lanka on myös oivallista tuohon yksikertaiseen virkkaustekniikkaan. Ketjusilmukoinhan virkkauspinnasta tulee helposti liian tiivis. Löyhä lanka pehmentää lopputulosta.

punainen kurkijokiTämän myssyn kolmiot ovat Reinholmin piirtämästä Kurkijoki 69 – kintaasta. Langan värin lähteinä ovat ollet verihelttaseitin lakit ja jalat erikseen, sudenkääpä,  ykkös ja kakkos väri ja ylimpänä reunuksessa nummitatti.

lapaset mukanalapaset mukana_2Valkea myssy kohorantuineen ja kuvioreunuksineen on myös Reinholmin muistiin piirtämistä malleista, Kurkijoki 63. Värin lähteet myssyssä ovat samat kuin edellisessä, verihelttaseitikki ja sudenkääpä. Kintaat olen virkannut kaksisäikeisestä karstalangasta, vihreä väri niissä on jostakin orakkaasta.

kolmiot edestäkolmiot takaaKolmannen myssyn kuvio on Karjala-sukista . Tumma vihreä on sudenkäävän ykkösväri ja tuo punakirjava on kokenillikokeiluani. Kokeilin värjätä niin, että panin toisen vyyhdin pään happamaan kokenilli liemeen ja toisen emäksiseen. Alku näytti hyvältä. Jätin kattilan mieledolle lämmölle ja lähdin hakemaan postia. kun tulin takaisin , niin koko värjäykseni oli laimentunut. Ph oli tainnut tasaantua kattiloissa. No,  tuon tumman vihreän sudenkäävän rinnalla haileasti ailahteva punainen on vain edukseen.

Kiitos Camilla ja Päivi myötämielisuudestänne. Myssyni saivat  kauniin pään ja viehättävän kuvausympäristön.

 

Huopia

Tässä äitienpäivän viikonloppuna minulla on ollut yövieras, joka nyt poseeraa huopieni päällä, joita kuvaan täällä blogissa esitettäväksi. Vieraani isäntäväen taholta minua kutsutaan sen mummoksi, mutta tuota en ole lapsenlapsekseni tunnustanut.

huovat ja ransuLoin aikoinani huopaloimen luonnonväreillä värjäämistäni Pirtin kehräämön langoista, 140 tex x 3. Minun oli silloin tehtävä jotain isokokoista, mihin kaikki varastossani olevat langat uppoaisivat, että pääsisin tyydyttämään himoani värjätä uusia lankoja.  Tuon loimen ensimmäisen huovan kuva on täällä. Harmi etten kuvannut silloin lettiä. Luonnon värien sanotaan hyvin sointuvan toistensa kanssa, mutta tuon loimen letti oli todella räikeän kirkuva. Olin laittanut siihen kaikkia mahdollisia värejäni.  No näkyyhän tuo yhteen sopimattomuus huovissakin, joten seuraavat huopani suunnittelen ja  värjään langat juuri niitä varten. Loimi oli mökin kangaspuissa ja unohtui sinne. Tänä keväänä kudoin sen loppuun. Nyt on huovat viimeistelty ja loimen lopusta valmistin ison tyynyn.

huopiaOikealla olevan huovan olen pessyt. Kun vedin tuon vironvillasta kudotun harmaan huovan tukilta, niin koneöljyn haju oli niin tuntuva, että huopa joutui heti solmimisen jälkeen pesukoneeseen. Luonnonmusta lanka keskimmäisessä huovassa on Pirtin lankaa ja se ei haise öljylle. Lampaan haju ei minua haittaa. Vasemman puolinen on kudottu jo pari vuotta sitten, siinä on kolmea erisävyistä vironvillaa. Se on ollut tukilta poissa, joten haju on laimentunut ja sen pesemistä tässä vaiheessa harkitsen. Luonnon musta antaa luonnonvärit puhtaimpina esiin. Valkea ja harmaa lanka taas syövät värejä, jännä juttu.

tyyny_2Tyynyn kudoin nyt keväällä. Sain innon päälle, kun keksin mitä loimen lopulla teen. Siinä olen käyttänyt kuteena itse värjäämiäni langanloppuja.  Pesin tämän myös, koska halusin sen pikkirikkisen huopuvan, jotta vohvelisidos kestäisi rajumpaakin pyöritystä. Täytteenä on pieni rakeista stryrox-rouhetta, jota on Ukkolaan hankittu säkkikaupalla saunatyynyjä varten. Tyynyn vien mökille, sinne se kuuluu, joko lattialle tai selkäni taakse kun istun sängyllä ja virkkaan.

 

Talvipäivän jutustelua

Talvinen päivä on mitä kaunein. Sen kunniaksi otsakekuvaksi rekipeiton yläosa. Tämän hurjimuksen on piirtänyt poikani. Minun piirtämä oli hänen mielestään aivan liian lempeä.ruskeat lapasetValoa riitti runsaasti näiden lapasten kuvaamiseen. Ne lähtevät nyt Vantaalle, sillä Liisa on tunnistanut kaikki viisi kirjomaani satua. Siitä olen tosi iloinen. Olen neulonut nämä lapaset luonnonväreillä värjäämästäni Viron maavillasta. Ruskea väri tuli vanhoista kuusenkävyistä, sininen kasvattamastani morsingosta ja oranssi veriseitikeistä.

Vielä on kahdet lapaset lähettämättä, joten satuja kannattaa pohtia. Tasapuolisuuden nimissä minun on nyt sanottava, että olen Repojen sukua. Siksipä rekipeitossa oleva sukulaiseni ilman muuta seikkailee  useammassa sadussa.

rekipeittokettu

Hapsunauhaa

Jos kaikki menee niinkuin olen suunnitellut, niin pitkäaikainen ja nyt ainakin vuoden jo seisonut urakkani, rekipeitto, on valmis. Tänään sain tehdyksi hapsunauhan sen reunoja kehystämään.

Lautanauhatekniikalla iskuhapusutyyppisen nauhan tekeminen oli helppoa ja joutuisaa. Paljon vaikeampaa oli saada yhtä aikaa kasaan ohje, kaksi lautaa ja nauhaa varten värjäämät lankani. Langat olivat viimeiseksi kateissa ja joulusiivouksen yhteydessä löysin ne lepereiden alta isosta muovikassista.

Nyt välipäivinä on ollut rauhallista ja nauha valmistui pikavauhtia, joten pyrin ompelemaan sen rekipeiton reunaan huomiseksi. Jos peitosta tulee nauhan kanssa liian pikkusievä, niin helppohan tuo on ottaa pois. Katsotaan nyt.

 

 

Kokemuksiani morsingon kasvattamisesta

Facebookissa on värjäyskeskusteluissa kyselty pariinkin otteeseen nyt alkukesästä, että miltä morsinko näyttää. No minulla kasvaa sitä mökin salaattimaan reunalla ja lupasin ottaa kuvia. Laitan ne nyt samalla tänne blogiini. Minulla on neljättä vuotta morsinkoa kasvamassa ja olen sitä mieltä, että se on todella helppo viljeltävä. Joku on joskus sanonut, että hänen morsinkonsa ei itänyt, minä vastasin siihen, että jos sinä ne kitkit rikkaruohoina pois.  Toivottavasti kyseinen henkilö ei loukkaantunut, vastasin noin oman kokemukseni pohjalta. Ensimmäisenä vuonna minulle oli käydä juuri niin. Olin kylvänyt morsinkoa pitkien välien päähän, tosin useampi siemen kohdassaan, mutta siitä huolimatta noita kohtia oli vaikea löytää, kun se pieni kasvin alku on todella rikkaruohon näköinen. Siemenet olin ostanut hyötykasviyhdistykseltä ja sain kun sainkin ensimmäiset lankani sinisiksi.

Seuraavana vuonna ostin samasta paikasta siemeniä ja nyt osasin jo löytää oikeat taimet. Olin jättänyt edellisenä vuonna salaattimaan laitaan muutaman morsingon ja niistä tuli todella runsaasti siemeniä. Kolmantenakin vuonna ostin siemenpussin varmuuden vuoksi, sillä enhän ollut koskaan itse tuottanut siemeniä.  Nyt tein  taimia ja silloin hämmästyksekseni omat kokeilumielessä kasvamaan pannut siemeneni itivät huomattavasti paremmin kuin ostosiemenet. Kerroin tästä luomuviljelijä ystävälleni ja hän sanoi, että se johtuu siitä, että sinun siemenesi olivat tuoreempia. Nyt kun minulla oli roppakaupalla siemeniä, niin menin läheisestä talosta kysymään, että vuokraisivatko minulle pienen pätkän perunamaan laitaa, niin saisin nähtyä kuinka sinistä morsingosta saa, kun kasvia on yllin kyllin.

Kylvin morsingot tiheään jonokylvöön ja raa-asti vain sitten harvensin 15- 20 sentin väleihin. Se oli  mielenkiintoista, että taimistani ei tullut yhtään sen suurempia lehtiruusukkeita, kuin suoraan avomaalle kylvetyistä, eivätkä ne kasvaneet juurikaan nopeammin. Värjäsin noilla morsingoillani neljä kertaa. Noista kokemuksista voit lukea täältä ja siellä on myös värjäykseen valmiin lehtiruusukkeen kuva

Koska tiesin, että tuo perunapelto kynnetään, niin olin kylvänyt siemenmorsinkoa pikkuisen tuon oman salaattimaan laitaan.  Seuraavat kuvat ovat ensisijaisesti salaattimaan morsingoista. Toinen taimikuva on kyllä sieltä vuokrapellolta, mihin kylvin viime kesän siemeniäni, en enää ostanut.  Kävin kaksi päivää sitten kaivamassa tämän kesäisen tiheän jonokylvöni saviheinän sisästä, siitä tuo karmea kuva. Mutta paremmin ovat kasvaneet, kuin nuo ensi kesän siemenmorsingoksi kylvetyt aikaisemmassa kuvassa, kunnon pelto kasvattaa. Eilen ne sitten kitkin ja harvensin, mutta siitä ei ole enää kuvaa.

kukkavarsialehtiruusukekukkavarsin

Tämän kesäiset kukkavarret ovat hennot. Johtuu varmaan kuivuudesta, sillä kolmeen viikkoon ei ole satanut. Tänään sitten ukoskuurot ovat työntäneet vettä taivaan täydeltä. Toisessa kuvassa on kukkivan morsingon lehtiruusuke. Aika ohuita ovat nuo toisen vuoden kasvuston lehdet, mutta eihän niiden tarkoituskaan ole antaa väriä.

rikkaruohojakokarmeakuva

Ensimmäisessä kuvassa salaattimaan laidassa olevat tulevan kesän siemensatoa varten kylvetyt taimet. Toisessa kuvassa taas  perunamaan laidassa olevat värjäysmorsingot. Ovat selvästi rehevämpiä, vaikka sama kuivuus on vaivannut molempia. Eilen kitkin ja harvensin nuo ja tänään ne ovat saaneet roppakaupalla vettä, niin eiköhän tästä taas saada paljon sinistä väriä.

hentojavarsia

Siemenet olen keräsin taitetuissa varsissa, kuivatin uunin päällä, tämän jälkeen pussitin ne ja laitoin odottamaan uutta kevättä kuistille, missä varmasti talvella on pakkasasteita. Minusta ne tarvitsevat kylmäkäsittelyn.