Aihearkisto: Rupattelu

Lapasia vintillä

Kävin katsomassa miltä tässä artikkelissa esittelemäni kintaat näyttivät Kenkäveron vintillä. Sieltähän ne löytyivät tuhannen ja yhden lapasen joukosta. Vintillä oli hämärää, joten kuvat ovat hieman tummia ja väritkin hakusessa. Minulla ei ole nyt hyvää kuvienkäsittelyohjelmaa tällä tietokoneella, jotta voisin tilannetta helpottaa.

myytavien joukossavarit

Löydätkö tästä kuvasta lapaseni?  Kuvassa on vain punainen pää seinällisestä lapsia, jotka syksyllä myydään  ja tulot käytetään käsityökoulujen vapaaoppilaspaikkoihin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

tarinaseinaTällä seinällä ovat kolmet minun virkkaamani lapaset nimellä varustettuna. Olin ylpeä. Kun sitten hetken päästä näin näyttelystä vastaavan työtekijän ja kiitin lapasteni noususta tuolle seinälle. Hän  palautti minut maan pinnalle ja sanoi että sen seinän lapasten mukana oli tarina, joka nyt oli kirjoitettu nimilappuun. Jaa-a, tarinat on kova juttu!

ryijyvaritKaikkein ihastuttavin on tämä ryijy. Sen yhteydessä oleva tarina kertoo hävinneiden sormikkaiden ja lapasten huolehtijasta. Ryijy on jo tosi iso ja yhä vain kasvaa. Kannattaa käydä katsomassa. Aloin etsiä ryijystä, josko sieltä löytyisi minun laaatikossani oleville parittomille hanskoille se vasemman käden lämmitin.  Etenkin sormikkaani joutuvat hyvin usein parittomiksi.

En tullut ottaneeksi kuvaa seinälle tyylitellystä Suomen kartasta. Siihen on vedetty viiva lapasesta mallin kotipaikkakunnalle.  Eipä hätiä, pystyn kuvan linkittämään, joten katso täältä. Sukupolvien silmukat kirjan sukkia on pyydetty ensi kesäksi tuonne Kenkäveron aitan vintille. Silloin pitää Suomen kartan saada vanhat rajat mukaan. Katsotaan nyt, eiköhän tuo järjesty.

 

 

 

 

 

 

 

Sukupolvien silmukat – kirjan julkistaminen

Tuossa aikaisemmassa postauksessa kerroin, että olen ollut mukana kirjoittamassa kirjaa Sukupolvien silmukat. Kirjaan on koottu yli 40 mallia, jotka kaikki ovat menetetyn Karjalan alueelta. Niitä on kerätty museoista, arkistoista ja yksityishenkilöiltä.

Julkistamme kirjan Karjalaisilla kesäjuhlilla Lappeenrannassa 14.6. klo 10 Kimpisen koululla Pohjolank. 23, missä myös myymme kirjaa  myyntipaikassa 14. Signeeratun krjan hinta torilla on 35 €. Maahenki on antanut sen ohjehinnaksi 38.50 €. Nettikaupat myyvät sitä pienemmällä rahalla kuin me.

Käyntiohje järjestäjien taholta julkistamistilaisuuden paikkaan on:

Luokka on pääovesta oikeaan siipeen portaan muutamia askelmia alaspäin pohjakerroksessa heti portaiden vastapäätä (numero A004).

Olette kaikki tervetulleita!

Mikään postaus ei voi olla ilman kuvaa, joten etsin tähän muutamia. Olen mökillä ja kirjoittelen tätä mieheni koneella, mutta kyllä täällä joitakin kuvia pitäisi olla viime kesältä

jaakkiman pullukatTämä kuva laiturin kunniaksi. Saimme sen nimittäin kahdestaan mieheni kanssa eilen paikoilleen. Nyt kesä voi kunnolla alkaa, kun pääsen helposti uimaan.  Lapaset ovat ketjuvirkkaamiani Jaakkiman pullukoita. Löytyvät kirjasta.

kantapaat_pieniEi näytä löytyvän kuin virkkauksieni kuvia, toki kirjassa on neljä neulettakin minulta, mutta niistä otetut kuvat ovat  kotona. Yllä olevassa kuvassa on mienkiintoisia virkattuja kantapäitä. Punaisella kirjotun sukan kantapään ohje on kirjassa, mutta tuossa sinisessä olevaa ja minun kehittelemää lappukantapäätä sieltä ei löydy, sukkakin on vain kuvana. Ohjeen voin joskus laittaa tänne blogiin.

pikkuvarpaatTässä viimeisessä kuvassa on pienet varpaat seinällä. Nämäkin sukat ovat mukana vain kuvana, mutta niissä on Kansallismuseossa  Raudusta peräisin olevien lapasten kuviomalli.  Nuo lapaset ovat mukana kirjassa,

 

Sukupolvien silmukat

Olen ollut mukana neulomassa, virkkaamassa ja kirjoittamassa kirjaa Sukupolvien silmukat.

kansikuvacopyright Marko Mäkinen

Muut kirjan tekijät ovat Anne, Eija, Pia ja Sari.  Anne ja Sari kuuluvat Käspaikkakerholaisiin. Kirjan kustantaja on Maahenki, taittaja Tiina Ripatti ja kuvaaja Marko Mäkinen

Kaikki  kirjan neuleet ja virkkaukset ovat menetetyn Karjalan alueelta, joten kirja julkistetaan Karjalaisten kesäjuhlien yhteydessä Lappeenrannassa 14.6.  klo 10 osoitteessa Kimpisen koulukeskus, Pohjolank. 23.

Samassa osoitteessa on karjalainen tori. Olemme myymässä kirjaamme torilla lauantaina 14.6.  klo 9.00 – 18.00 ja sunnuntaina 15.6.  klo 9.00 – 15.00. Singeeraamme torilta ostetut kappaleet. Myyntipaikan numero on 14.

Olet tervetullut kirjan julkistamiseen sekä tutustumaan siihen torilla.

Kiinteä ketjuvirkkaus on hauskaa

Viimeisen puolentoista vuoden ajan olen ketjuvirkannut tavattomasti ja jäänyt kirjaimellisesti koukkuun. Hauska sanonta tuo ”jäädä koukkuun”, käytetään vaikka mistä asiasta, johon jumittuu. Oiskohan se tullut siitä, että näin tapahtuu usein juuri virkkaamisen yhteydessä,  esim. sängynpeittovirkkaajat tai pitsin virkkaajat. Onhan tuo koukku sananakin tietysti kuvaava, se pitää saaliistaan hyvin kiinni.

kukkaro kiinnikukkaro aukiTämä kukkaro on viehättävä.  Lanka ehkä vähän liian hempeää minulle, mutta hyvin siellä naapurimaan rahat viihtyivät Pietarin matkan ajan, joten omaan käyttöön tuli.

punainenpussiPunaisen kukkaron kirjovirkkausmalli on otettu1800-luvun sormikkaista. En tullut laittaneeksi siihen vuorta, kun luulin ettei kukkarosta tule kivan näköistä. Mutta hyvin siinäkin tärkeät esineet pysyvät, eivätkä  ole laukun pohjalla hujan hajan.  Vuorettomuus on toisaalta hyvä asia, sillä joustava virkkaus antaa periksi erilaisille muhkuraisille tavaroille.

sytomyssyjäsytomyssy3Sytomyssyissä kokeilin kiinteän ketjuvirkkauksen pintarakennemahdollisuuksia. Ne ovat joskus hyvinkin yllätyksellisiä.

kenkäveroonNämä kintaat vein huhtikuussa Kenkäveroon, missä kesäkuun puolessa välissä avautuu näyttely 1000 + yksi lapasta.  Sieltä ne voi käydä bongaamassa ihan livenä. Kaksi ylimmäistä olenkin jo esitetellyt Ravelryssä. Niiden mallit eivät ole minun kehittelemiä. Suomi-kintaat ovat vuoden 1951/3 Omin käsin -lehdestä ja oranssivoittoisten kuva on Suomen museot onlinessä. Alemman rivin sinisävyisissä on vaikutteita Kerstin Jönssonin kirjasta Smygmaskvirkning, mutta punasävyiset molemmin puolin ovat itseni kehittelemiä malleja

Tässä esittelin tämän kevään virkkaukseni. Varsinainen urakka minulla oli viime vuoden puolella, kun kiinteillä ketjusilmukoilla virkkasin kesäkuussa ilmestyvään kirjaan Sukupolvien silmukat pitkälti toistakymmentä museoiden mallilla tehtyä virkkaustyötä. Kirjasta löytyy ohjeet virkauttuihin töihin, mutta myös tekniset neuvot tuohon vanhaan ja osittain unohtuneeseen tekniikkaan.

Venäjänkielisiä puku- ja kirjontakirjoja Karjalan alueelta

Olen oppinut mieheni kanssa kiertelemään Karjalassa omatoimimatkoilla, ensiksi menetetyllä alueella ja nyt myöhemmin Itä-Karjalassa. Kerran oli viipurilaisessa hotellissa  myytävänä karjalaisia käsitöitä ja siellä näin uskomattoman ihanan kirjan, joka kuvin esitteli karjaista kirjontaa. Kirja ei ollut myynnissä ja siitä lähtien olen sitä jokaisella Venäjän matkallani etsinyt. Sitä minä en ole löytänyt, mutta paljon muuta.

pukukirjatNämä uhtualaisesta käsityötalosta löytämäni pukukirjat olen jo aikaisemminkin täällä blogissani esitellyt. Ensimmäinen kirjan nimi on Pukuja praasniekkaan. Julkaistu 2008.  Kirjan toimittaja on edesmennyt kanteleen soiton opettaja ja laulaja, nimeltään Malmi. Kirjan historiaosuus on täynä Inhan valokuvia ja kannessakin näyttää olevan suomalainen kuva.

esiintymisasujaKirjan puvut ovat enemmänkin esiintymisasuja kuin perinteisillä malleilla ommeltuja kansanpukuja. Mutta hyvän tuntuisia pienoiskaavoja löytyy kirjan loppupuolelta  paitoihin sekä miehille että naisille,  erilaisiin olkainhameisiin , päähineisiin ja jopa luukkupöksyihin.

uhtualtaToisessa pukukirjassa on sitten feresejä tai niinkuin Venäjällä sanotaan sarafaaneja pitäjittäin.  Julkaistu 2009. Yllä vasemmalla on puku Uhtualta, venäläisittäin Kalevalasta.  Sieltähän minä tämän kirjankin löysin.

rätsinäMukana on myös ohjeita useanlaisiin päähineisiin, koruihin ja vöihin. Kirjassa on  pienoiskaavat. Tästä kirjasta pidän, siinä ei ole mitään yliampuvaa.

Petroskoissa opin sen, että käsityökirjoja kannattaa ennen kaikkea hakea museoista tai pienistä kansanomaista käsityöitä myyvistä liikkeistä. Kirjakaupoista tuskin löytää.

kosmenkoPetroskoin taidemuseosta löysin tämän paksun tutkimuksen. Se on iäkkään tutkijan A. P. Kosmenkon vuonna 2011 julkaisema kirja, joka saattaa olla saman tutkijan 2002 julkaiseman kirjan uusi  tai uusittu painos. Kirja käsittelee suomensukuisten kansojen ornamenttejä Luoteis-Venäjällä. Kirjassa on käytetty runsaasti suomalaisia lähteitä.

kosmenko sisältäKuvassa on elämän puun erilaisia variaatioita eri tekniikoilla toteutettuna. Kirjan mustavalkoisista kuvista näkee, että niissä käsitellään eri kuva-aiheiden kehitystä ja varmasti myös kerrotaan niiden symbolisesta merkityksestä. Tämän kirjan haluaisin lukea, kuvat eivät nyt riitä, ja venäjää en  osaa. Olen lukenut Petroskoissa 1977 kahdella kielellä julkaistun Kosmenkon kirjan Karjalan kansantaidetta. Tuossa kirjassa on riemastuttavaa neuvostoliturgiaa, mutta siinä on myös sellainen tutkijan ote, että kaikki ei voi olla hölynpölyä.

Tänä keväänä kävin Pietarissa. Siellä on etnografinen museo, missä esitellään Venäjällä asuvien vähemmistökansojen kulttuuria.  Nyt  onnistuin ostamaan kaksi kirjaa, jotka niin kiehtovat mieltäni, että ryhdyin tämän artikkelin kirjoittamiseen

kosmenko_1Tämä kirja on paksu ja kallis. Vielä ostaesani en tiennyt, että se on Karjalan tasavallan Puutoisten alueen käsitöistä:  kirjontaa, pitsiä ja revinnäistä.

kirjontaa_puutoinenKiva olisi osata lukea, mutta kuvatkin riittävät. Kirjassa on myös eri pistojen tekniikkaohjeita.

inkerikkojen ornamentitToinen kirja on inkerikkojen ornamenteista. Kirjassa on käytetty paljon suomalaisia lähteitä. Kirjoittaja on tutkija Olga Konkova, joka on itse inkerikko.

inkerikot sisältäKirja on riemastuttavasti kuvitettu. Kuvien pohjana on  valokuva, josta on säästetty vain henkilöiden päät, vaatetus  ja muu ympäristö on  piirretty jälkikäteen. Suomen museot onlinessä, Kulttuurien museon kokoelmissa, on paljon inkeriläistä vaatetusta ja kirjontaa. Moni asia on sieltä tuttu, mutta siitä huolimatta haluaisin lukea tämän kirjan.

Ystävä hyvä, jos sinä tiedät jonkun karjalaisesta käsityöperinteestä kertovan venäläisen kirjan, niin sano se minulle, niin yritän  etsiä kirjan käsiini.  Nyt suunnittelemme Äänisen kiertämistä, ehkä sen sillä matkalla löytää.