Avainsana-arkisto: Neulonta

Huovutetut kintaat

Syksyiselle mökkireissulle otin mukaan hahtuvaa, neuloakseni kintaat.

hahtuvasta.jpg

Neulon nykyisin yksinkertaisesta hahtuvasta, jotta asusteista ei tule liian paksuja. Hahtuva ei neuloessa katkea, jos asettaa kiekon jalkojen juureen niin, että se pääsee vapaasti nousemaan neuloessa. Laitoin kuviin virkatun kintaan viereen osoittamaan koko eroa. Puikot olivat 3,5 ja silmiä kintaissa oli harmaassa osuudessa 14 puikolla ja valkeassa 13 puikolla.

ekapesu.jpg

Nyt kintaat ovat olleet ensimmäisen kerran pesukoneessa tavallisen pyykin joukossa 40 asteessa. En käytä muovia sisällä, mutta tällä kertaa toinen kintaista oli huopunut sisältä kiinni, mutta sain sen hyvin revittyä auki. Koristelin kintaat neulahuovutuksella. Kahdeksan sakarainen tähti tuli mieleeni tehdä pöydälläni olevasta norjalaislapasen ohjeesta. Kihnun perinteessä kahdeksansakarainen  hoitaa sitä aluetta, joka jää sen alle. Onkohan tuo merkitys levinnyt laajemmaltikin, kun monien maiden perinnetöissä tuo kuvio toistuu. Neulahuovutuksen jälkeen laitan tekeleeni yleensä vielä kerran koneeseen, jotta kuviot kiinnittyvät pysyvästi.

valmiit_450.jpg

Toinen kerta pesukoneessa huovutti vähän liikaa. Lämpöä oli vain 40 astetta, mutta paljon enemmän tilaa pyöriä, sillä mukana oli vain kymmenkunta patalappua. Mutta kun kintaat ovat minulle hieman pienet, niin ne saa hieman pienempi kätinen, sillä hyvät niistä tuli.

Vauvan tumput

Iloisena ilmoittauduin lapaskuuhun ja ensimmäisenä päivänä aloin neuloa vauvalle ontelolapasia. Mirja oli Ukkolassa näyttänyt minulle onteloneulontaa ja neuvonut tekemisessä ihan kädestä pitäen ja olin ajatellut osaavani. Siinä minä sunnuntaina tyyriinä istahdin kiikkutuoliini. Mutta hankalaa, hankalaa, kamalan hankalaa, ensin neulotaan oikein, sitten nostetaan alapuolen silmä ja taas oikein, alapuolen silmä jne kerros loppuun, jonka jälkeen aloitetaan neuloa nurin, etupuolen silmä nostetaan vuorostaan puikolle, se jo oikein neulottu, sitten nurin, etupuolensilmä puikolle jne.  Huolehdittava on myös, että langat kulkevat kaikenaikaa välissä.  Alkoihan se luonnistaa ja ruutukuviokin näytti oikein hienolta. Olin jo pitkällä, kun jäi muutama nurin neulottava  puikko neulomatta ja otin silmiä pois puikolta. Kauhistuksen harmistus, olin neulonut hirveän vaivan kanssa kahta erillistä lapasta, kerroksen vaihtumiskohdasta vaan olivat kiinni toisissaan. Missä ontelot? Mirjan lapasissa sellaiset ovat, olen tarkistanut asian myös jälkeenpäin. Kirjoitin harmistani pariin blogiinkin. Yötä valvoin kun mietin miten ne ontelot tulisivat ja mitä minä oikein olin tehnyt. Aamulla sitten blogistaniassa odotti vastaus Marleenalta ja hän  kertoi, että Matleena julkaisee tänään ontelolapasten ohjeen!!!

Matleenan ohjeet ovat loistavat! Niissä neuvotaan neulomaan vuoroin oikea silmä etupuolelle ja nurja silmä takapuolelle. Tuo meni minun ymmärrykseen.

vauvantumput_450.jpg

Lapaset ovat tässä! Hankalaahan se vieläkin oli. Neuleesta tuppasi tulla liian löysää, linnunsilmän siirtäminen eteen menetteli, mutta taakse sen saaminen tuotti hankaluuksia. Mutta eipäs ole enää hankalaa. Matleenan keskustelujen kautta löysin  Heleenan   sivuilta apulaitteen, jonka kävin tänään ostamassa paikallisesta neuleliikkeestä. Pienen opettelun jälkeen työ alkoi sujua ja langan vaihtumiset muuttuivat jouheviksi  ja neule tasaantui.

Täkänää neulomalla, siitähän on kyse! Kun tuo langan vaihtamisen tekniikka alkaa olla hallussa ja neule tasaantui , niin kyllähän kutoja vaikeampiinkin malleihin pystyy, joten nuo vauvan tumput eivät jää ainokaisiksi onteloneuleikseni, niin mielenkiintoisia mahdollisuuksia tuo tekniikka antaa.

Mutta eikös blogimaailma ole ihmeellinen! Kiitos Mirja, kun  herätit  kiinnostukseni tällaisiin lapasiin, ja kiitos teille toisille siellä bittien takana. Nyt minä sen osaan!

Sukkia pikku prinsessoille

Osallistuin ensimmäisen kerran sukkasatoon ja hauskaa se on ollut. Kiitos järjestäjille!

prisessoille_450.jpg

Nämä viimeiset sukat ovat pikkuprinsessoille. Toiset parit täytin villalangoilla kuvaa varten, jotta  isompien sukkien kuvio näkyisi. Niissä neuloin nurjaa pitsiraitojen väliin ja vetäytyminen on niin rajua, ettei neulemallista saa selvää. Pienemmän prinsessan toinen sukka sai myös sisäänsä villaa samankaltaisuuden takia.

Aikaisemmin sukkasatoon laittamistani Roosan pitsisukista pyydettiin ohjetta. Vastasin siihen vain, että pitsineule on pikkusaniainen. Jäi vähän painamaan mieltä ja korjaan asian ja neulemallin selvitys tulee tässä.

Puikolla on 12 silmää ja puikkoa kohden on yksi mallikerta. Alkuun on neulottu neljä kertaa eestaas oikeata.

prinsessaneuke.jpg

Pitsineule:

  1.  kerros: 2 oikein yhteen, 2 oikein, langankierto, 1 oikein, langankierto, 2 oikein , ylivetokavennus, nurin , oikein, nurin jne.
  2.  kerros kokonaan oikein
  3.  kerros:  2 oikein yhteen, 1 oikein, langankierto, kolme oikein, langankierto, yksi oikein,  ylivetokavennus, nurin, oikein, nurin jne.
  4.  kerros kokonaan oikein
  5. kerro: 2 oikein yhteen, langankierto, 5 oikein, langankierto, ylivetokavennus, oikein, nurin, oikein jne.
  6. kerros kokonaan oikein

Noita kuutta kerrosta sitten toistetaan. Sukat ovat muuten ihan tavalliset perussukat. Kantapäässä katsoin silmien jakautumista niin, että aina oikein pystyrantu tulee keskelle jalkaa, jolloin kantapäässä ja etumuksessa on muutaman silmän heitto, minulla taisi olla edessä yksi silmä enemmän.  Kantapää on vahvistettu ja pohja sileä. Päätykavennuksena olen käyttänyt kärkikavennusta.

Nyt sitten lapaskuuhun. Sinne on kanssa suuria suunnitelmia, kaksinkertaisia lapasia vauvoille ja kirjoneuleessa siirtyminen Itä-Karjalaiseen perinteeseen. Saa sitten marrasjoulukuun vaihteessa nähdä miten mummon käy.

Se toimii !!!

Tein akryylilangasta pesimen ja koekäytin sen todella likaisessa keittiössäni. Hella puhdistui, samoin tiskikoneen etukansi, keittiön kaapit, liesituuletin, uunivuoka ja tiskipöytä.

pesin.jpg

Siinä se nyt on, puhdistetulla tiskipöydälläni. Ei se kuivaa, mikä näkyy vesipisaroista, mutta omenahillon keitosta tulleet roiskeet ja kaikenlaisen muukin parin viikon lian se otti pois ilman pesuainetta.

Kiitos Pirle, joka kirjoitit tästä Japanin ihmeestä ensiksi ja kiitos Matleena, jolta vasta tajusin pesimen olemassa olon. Linkit vievät pesintä käsitteleviin postauksiin, Pirlellä postauksen lopussa. Lanka josta pesimen tein on varmaan 20 vuotta pyörinyt kaapeissani. Sitä on myös violettina ja sinisenä. Pörröistä 100 % akryylilankaa, ostettu aikoinaan paikallisesta K-lähikaupasta, joka on hävinnyt jo aikoja sitten.

Pehmoista ja hellää hävitystä lialle ja minun lankavarastolleni !

Muokkaus aamulla: Tulin vielä sanomaan että langassa onkin 10 % villaa akryylin mukana. Lanka on Helsingin villakehräämö oy:n Daisy lankaa. Löysin  yhden kerän vyötteineen. Jatkan siitä kumminkin pesimien tekemistä, koska tuo villa ei yhtään haitannut pesutehoa.

Syksyinen viikko mökillä

Sitä tulee valtavan iloiseksi, kun joku on huomannut juttuni netistä ja tekee ihan samanlaista ja haluaa asiasta keskustella. Minulle kävi näin, että mieshenkilö joka entisöi samanlaista pöytää kuin minä, otti yhteyttä. Saimme myös tehdyksi hyvät vaihtarit, hän sai minulta tietää pöydän valmistajan (Lahden Puukalusto Oy) ja minä häneltä valokuvan entisöitävästä pöydästä, jota ei oltu maalattu. Pöytäänihän hioin viime keväänä kansalaisopistolla, mutta kun se huhtikuussa tuli kotiin työnsin sen olohuoneen nurkkaan odottamaan aikaansa. Olimme juuri lähdössä mökille, jonne tuo pöytäkin on tarkoitettu, joten sen aika tuli sillä hetkellä ja pöytä mukaan. Harmi kun en innoissani malttanut ottaa valokuvaa siitä, kun kaikki maalit sekä lakka ja petsi maalin alta oli hiottu pois. Maalikauppaan sentään ennätin saamani kuva mukana. Valituksi tuli Liberon spriiliukoinen petsi, pähkinä ja vanha tammi.

kirjoitus.jpg

Tässä meni pari päivää. Pähkinän värinen petsi varsinaisessa pöydässä ja vanha tammi tummissa vetimissä. Kuvassa pöytä on petsauksen jälkeen vielä lakattu kahteen kertaan kiiltävällä lakalla. Tämän jälkeen sen hion ja lakkaan  puolihimmellä lakalla. Tarvitaanko vielä toinen hionta ja uusi puolihimmeä lakka, sen aika näyttää. Pöytä on nyt turvallisesti kuivumassa siinä huoneessa, mihin se on tarkoitettu.

Tulihan sitä jotain valmiiksikin,

sukat3_4501.jpg

nimittäin nämä neljännet kihnulaissukkani. Näistähän aloitin jo ohjeen tekemisen, joka nyt on valmiina sivupalkissa. Otin kuvan sukista jaloissani, kun sitä oli niin pyydetty kommenteissa. Sukat menevät lahjaksi, ja 15 silmää puikolla näyttää olevan minun isoihin jalkoihini liian vähän.

mokilla.jpg

Syksyisten pihatöiden johdosta en ennättänyt kehrätä niin paljon, kuin olisin halunnut, mutta tuleehan niitä pimeitä iltoja lisää. Villalanka on vieläkin epätasaista, mutta ohkasuutta sille jo alkaa löytyä. Nuo molemmat kuvassa näkyvät langat ovat kehrätty Karnaluksista (Tallinna) ostettusta merinotopsista.