Kiersin mieheni kanssa Baltian. Ensimmäiset ostokset tehtiin Vorun kaupungissa Vestran pellavatehtaalla. Kerrankin käsityökaupoissa kiertely oli mieheni mieleen, sillä veneemme sai uudet luonnonmateriaali köydet.

Vestran tehtaanmyymälä oli minulle jo ennestään tuttu, sillä ostin sieltä muutama vuosi sitten koko akka porukallemme takustnööriä eli pellavanarua mattojen kudontaan. Nyt ostin itselleni pari kiloa kaksinkertaista pellavalankaa. Harmittaa kun en ostanut myös kertaamatonta, se kestäisi loimena. Tein nääs lujuuskokeen täällä kotona. Milloinkahan tulisi taas lähdettyä Voruun.

Liettualaiselta torilta lähti mukaan halpoja meripihkahelmiä uudelleen käyttöä varten.

Saviruukkua en todella aio uudelleen käyttää, vaan varjelen kuin aarretta. Nyt siinä on kotiniityn kukkia, mutta kyllä sen uuniinkin voi pistää. Ruukun ostin suoraan mestarilta Via Baltican varrelta Latviasta.

Pärnun torilta on sitten puolitoista kiloa valkeaa villaan. Jos se oli puolet halvempaa kuin täkäläiseltä kehräämöltä ostettu kakkoslaatuinen villa ja tuoksu suoraan lampaasta, niin ei sitä voinut sinne jättää, vaikka minulla on villaa yllin kyllin. Näyttää tulevan hyvä sieni syksy, joten lisä villa ei ole pahitteeksi.